Nanoboost 2.0 on saanut Suomalaisen työn Avainlippu-merkin. Tunnustus kertoo siitä, mitä olemme pitäneet tärkeänä alusta asti: Nanoboost® on suunniteltu, kehitetty ja valmistettu Suomessa.
EOD:n toiminta on vahvasti salolaisissa käsissä. EOD toimii Salossa, ja laitteiden kokoonpano ja ohjelmistotyö tehdään siellä tiiviissä yhteistyössä paikallisten alihankkijoiden kanssa.
Teksti: Martti Latva on kemian tohtori, joka johtaa Tutkimuskeskus WANDERin tutkimusta, missä kaasua sisältävien nanokuplien hyötyjä ja ominaisuuksia on tutkittu jo vuodesta 2015 lähtien.
Vesi on viljelyn perusta. Ilman vettä kasvit eivät kasva, ravinteet eivät liiku eikä fotosynteesi toimi. Vaikka vesi näyttääkin pääpiirteittäin samanlaiselta, niin sen ominaisuuksissa voi olla yllättävän suuria eroja, joilla on käytännössä iso merkitys erityisesti kasvihuone- ja tunneliviljelyssä.
Arkikielessä puhumme vedestä yhtenä asiana, mutta viljelyssä vedellä tarkoitetaan usein erilaisia vesilähteitä, kuten sadevesi, kaivovesi (pohjavesi), pintavesi (järvet, joet, lammet) ja vesijohtovesi. Näiden välillä voi olla eroja esimerkiksi ravinnepitoisuuksissa, suolojen määrässä, pH-arvossa, mikrobiologiassa sekä liuenneen hapen määrässä. Juuri nämä erot vaikuttavat siihen, miten kasvit voivat ja miten tehokasta viljely on.
Kasveille vesi ei ole pelkkä nesteytys, vaan se toimii ravinteiden kuljetusvälineenä, solujen rakennusaineena, lämpötilan säätelijänä ja kasvun mahdollistajana. Kasvin juuret ottavat vettä maasta tai kasvualustasta, mutta samalla ne tarvitsevat myös happea hengittääkseen. Tämä on tärkeä mutta usein aliarvioitu asia.
Vesi voi sisältää happea liuenneessa muodossa. Tätä kutsutaan liuenneeksi hapeksi. Lisäksi uusimmalla nanokuplateknologialla voidaan myös tuottaa kasteluveteen happea sisältäviä nanokuplia. Kaikki nanokuplat eivät ole kuitenkaan happipitoisuudeltaan yhdenvertaisia ja siksi puhutaankin erikseen happi- ja ilmananokuplista.
Happinanokuplien ja ilmananokuplien ero on niiden sisältämissä kaasuissa. Ilmananokuplat sisältävät nimensä mukaisesti ilmaa, joka koostuu vain noin 21 % hapesta ja pääosin typestä. Tämän vuoksi ne tuovat veteen vain vähän kasveille hyödyllistä happea. Happinanokuplat taas valmistetaan mahdollisimman puhtaasta hapesta, jolloin ne voivat sisältää yli 90 % happea ja lisätä veden happipitoisuutta huomattavasti tehokkaammin. Siksi sama määrä kuplia voi tuottaa täysin erilaisen vaikutuksen kasvien kasvuun
Kasvin juuret hengittävät aivan kuten muutkin elävät solut. Ne käyttävät happea energian tuottamiseen, ravinteiden aktiiviseen ottamiseen ja kasvun ylläpitämiseen. Jos vedessä tai kasvualustassa ei ole tarpeeksi happea juuret “tukehtuvat”, ravinteiden otto heikkenee, kasvu hidastuu ja taudit, kuten juurimätä, lisääntyvät.
Kasvihuoneessa olosuhteet ovat usein tarkasti hallittuja. Kastelu tapahtuu automaattisesti, käytetään usein suljettuja kastelujärjestelmiä, joissa vesi voi kiertää järjestelmässä. Tällöin veden laatu korostuu erityisesti, jos vesi seisoo tai kiertää, jolloin happi voi vähentyä. Lämpimässä vedessä happi liukenee huonommin ja liian vähähappinen vesi voi heikentää satoa nopeasti. Siksi kasvihuoneissa voidaan käyttää veden hapettamista (tai ilmastusta), kiertojärjestelmän optimointia sekä lämpötilan säätelyä.
Useat asiat vaikuttavat siihen, kuinka paljon happea vedessä on. Lämpötila vaikuttaa eli kylmä vesi sisältää enemmän happea kuin lämmin vesi. Virtaava tai kupliva vesi sitoo enemmän happea, kun taas seisova vesi menettää happea. Orgaaninen aines kuten levät, biofilmit ja mikrobit kuluttavat happea, mikä voi alentaa nopeasti veden happipitoisuutta. Erityisesti pitkään suljetuissa säiliöissä säilytetty vesi menettää happipitoisuuttaan.
Kasvihuone- ja tunneliviljelyssä veden laadun seuranta on yhä tärkeämpää. Yksi keskeisimmistä mitattavista asioista on veden liuenneen hapen määrä eli DO-arvo (Dissolved Oxygen). DO-arvo kertoo, kuinka paljon happea veteen on liuennut. Yleensä mittayksikkönä käytetään mg/l tai prosenttista kyllästysastetta (%). Käytännössä nämä kertovat, kuinka hyvin kasvien juuristo saa käyttöönsä happea veden mukana.
Viljelyssä ei ole yhtä täydellistä lukemaa kaikkiin tilanteisiin, mutta yleisesti voidaan käyttää seuraavia suuntaa-antavia arvoja:
| DO-arvo | Arvio |
| alle 4 mg/l | Selvästi liian matala, juuriston stressi mahdollinen |
| 4–6 mg/l | Tyydyttävä mutta riskialtis lämpimissä olosuhteissa |
| 6–8 mg/l | Hyvä taso useimmille viljelykasveille |
| yli 8 mg/l | Erinomainen happitaso |
| 10–14 mg/l | Mahdollinen kylmässä vedessä tai aktiivisesti hapetetussa vedessä |
Useimmissa kasvihuonejärjestelmissä pyritään vähintään noin 6–8 mg/l tasoon.
Riittävä liuennut happi näkyy viljelyssä. Hyvä happitilanne saa aikaan valkoisia ja terveitä juuria, tehokaan ravinteiden oton, tasaisen kasvun sekä paremman sadon. Vastaavasti alhainen happipitoisuus aiheuttaa ruskeita tai limaisia juuria, ravinnepuutoksia sekä hidastaa kasvua ja lisää tautiriskiä.
Veden laadun parantaminen ei aina vaadi suuria investointeja. Jo pienillä toimilla voi olla iso vaikutus. Pitää välttää veden seisomista pitkään, käyttää viileää vettä, jos mahdollista, huolehtia hyvästä veden kierrosta, välttää ylikastelua ja pitää kastelujärjestelmät puhtaina. Edistyneemmissä järjestelmissä voidaan myös hapettaa ja ilmastaa vettä aktiivisesti joko happinanokuplia tuottavalla laitteistolla tai sitten vain kuplittamalla happea happipullosta tai ilmaa kompressorilla kasteluveteen sekä mitata liuenneen hapen määrää ja optimoida kastelua tarkasti.
Kaikki vesi ei ole kasvihuone- ja tunneliviljelyn kannalta samanlaista. Veden kemiallinen ja mikrobiologinen koostumus, lämpötila ja erityisesti liuenneen hapen määrä vaikuttavat suoraan kasvien hyvinvointiin. Kasvihuoneissa ja -tunneleissa, joissa olosuhteet ovat tarkasti hallittuja, veden happipitoisuus voi olla kriittinen tekijä sadon onnistumiselle. Lopulta kyse on yksinkertaisesta asiasta, kasvien juuret tarvitsevat sekä vettä että happea. Kun nämä ovat tasapainossa sekä kasvu että sadontuotanto tehostuvat.
Mikä yritys on suomalainen happinanokuplateknologiaan panostava EOD Oy?
”Tavoitteenamme on tarjota kasveille mahdollisimman helpot ja stressittömät kasvuolosuhteet ennaltaehkäisyn keinoin ja sitä kautta parantaa satoisuutta, kasvien terveyttä ja viljelyn kokonaistehokkuutta.
Koska toimintamme perustuu tutkittuun tietoon, panostimme jo alkuvaiheessa syvälliseen ymmärrykseen ja teknologiamme vaikutusten todentamiseen. Vuosina 2022–2024 toteutimme laajan tutkimushankkeen yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja kasvituottajien kanssa osana NABLE-hanketta (Maataloustuotannon tehostaminen nanokuplilla).
Tutkimuksessa yhdistyivät käytännön viljelykokemukset, sekä tieteellinen seuranta ja analytiikka. Hankkeen tuloksena syntyi EOD:n happilannoitusjärjestelmä, jonka hapenlisäysmenetelmä hyödyntää edistyneintä ja energiatehokkainta saatavilla olevaa teknologiaa kasteluveden happipitoisuuden lisäämiseksi. Samalla saimme konkreettista näyttöä siitä, kuinka hapekas kasteluvesi ja happilannoitus tukee juuriston hyvinvointia ja kasvien tasapainoista kasvua.” – Henna Niskakoski, tieteellinen johtaja EOD Oy
Kuvat: EOD arkisto
Alanteen Tilan tytäryhtiö Kosken Marjat Oy laajensi viljelyalaa ostamalla 6500 neliön kasvihuoneviljelmän vuonna 2025. Kosken Marjat viljelee kasvihuoneissa nyt mansikkaa ja vadelmaa. Puutarha-Sanomissa (4/2026) Aarni Alanne kertoo, että tilan uusi viljelypaikka ja aiempaa aikaisempi viljely toivat mukanaan kuitenkin haasteita. Ratkaisua lähdettiin hakemaan happilannoituksesta.
Puutarha-Sanomien mukaan uudella viljelypaikalla taimet lähtivät aluksi hyvin kasvuun, mutta niiden voima loppui kesken. Kasvit eivät kehittyneet odotetulla tavalla. Heikon juurtumisen vuoksi taimet eivät kyenneet ottamaan riittävästi vettä ja ravinteita.
Puutarha-Sanomat kertoo, että Kosken Marjat Oy:n tilalla kasteluvetenä käytetty porakaivovesi tutkittiin puhtaaksi, mutta se osoittautui vähähappiseksi. Tilanne on monelle viljelijälle tuttu: pohjavesi on tyypillisesti vähähappista.
Aarni Alanne kertoo Puutarha-Sanomissa, että kasvien juurtumista heikensivät myös muut tekijät, kuten kasvitaudit, joita happivaje osaltaan edesauttaa. Taudinaiheuttajat hyödyntävät heikon juuriston luomaa haavoittuvuutta.
Happivajeen tunnistamisen jälkeen Kosken Marjat Oy:lle asennettiin EOD:n Nanoboost-happinanokuplageneraattori. Laite valmistetaan Suomessa, ja se hapettaa kasteluveden happinanokuplateknologialla, joka varastoi happea veteen pienissä hitaasti hajoavissa kuplissa.
Tulokset olivat pian nähtävissä. Puutarha-Sanomien mukaan viikko asennuksesta taimien oikea väri oli palautunut ja taimet olivat kiinnittyneet hyvin kasvualustaansa.
Muutos kertoo siitä, kuinka kasteluveden happipitoisuus vaikuttaa suoraan juuriston toimintaan. Kun juuristo saa riittävästi happea, se pystyy ottamaan vettä ja ravinteita tehokkaasti ja kasvi voi kasvaa täyteen potentiaaliinsa.
Nanokuplateknologia on herättänyt kasvavaa kiinnostusta puutarhataloudessa, mutta markkinoilla liikkuu myös väärinkäsityksiä. EOD:n myyntijohtaja Peter Christiansen selventää nanokuplien eroa näin:
“Happinanokuplien ja ilmananokuplien ero on niiden sisältämissä kaasuissa. Ilmananokuplat sisältävät nimensä mukaisesti ilmaa, joka koostuu vain noin 21 prosentista happea ja pääosin typestä. Tämän vuoksi ne tuovat veteen vain vähän kasveille hyödyllistä happea. Happinanokuplat taas valmistetaan mahdollisimman puhtaasta hapesta, jolloin ne voivat sisältää yli 90 prosenttia happea ja lisätä veden happipitoisuutta huomattavasti tehokkaammin. Siksi sama määrä kuplia voi tuottaa täysin erilaisen vaikutuksen kasvien kasvuun.”
Kosken Marjat ja Alanteen Tila valitsivat EOD:n tarjoaman palvelumallin, jossa asiakas ei osta laitetta, vaan maksaa sen tuomasta hyödystä kiinteällä kuukausimaksulla. Malli tekee sijoituksen kannattavuuden laskemisesta suoraviivaista, sillä ROI on laskettavissa heti kuukausittain.
EOD:n ensimmäinen asiakas Närpiössä oli jo vuonna 2022, jolloin salaatinviljelijä Conny Söderback Trädgård AB aloitti yhteistyön palvelusopimuksella. Sen jälkeen vastaavia sopimuksia on solmittu useita sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tämän mahdollistaa pitkälle kehitetty automaatio Nanoboost 2.0 -happinanokuplageneraattorissa, jonka toimintaa voidaan seurata jatkuvasti ympäri vuorokauden.
“Aiemmin asiakkailla oli epäilyksiä uusia teknologioita kohtaan, mutta tässä tapauksessa toimittaja sitoutuu toimittamaan sen, minkä lupaa”, Christiansen toteaa.
Lähde: Puutarha-Sanomat, nro 4/2026, artikkeli ”Kosken Marjat keräsi talvituotannosta kokemusta”
Kuvat: Alanteen Tila
Tänä keväänä yksi alan merkittävimmistä tapahtumista oli Närpiössä järjestetty Puutarha Expo 16.–17.4.2026. Kasvihuoneviljelijöille suunnattu tapahtuma houkutteli paikalle muun muassa Suomen suurimpia kurkun- ja tomaatinviljelijöitä sekä alan viljelijöitä eri puolilta Suomea.
“Oli hienoa todeta, kuinka näyttelynjohtaja Raymond Wesander oli saanut paikalle noin 600 kävijää”, toteaa EOD:n myyntijohtaja Peter Christiansen.
Christiansen kertoo, että silmiinpistävää oli tapahtumaa kohtaan osoitettu suuri kansainvälinen kiinnostus. Vieraita oli saapunut useista maista, kuten Ruotsista, Hollannista, Virosta ja Tanskasta. Ilmassa oli aitoa innostusta, kun alan merkittävimmät osaajat kokoontuivat yhteen kiinnostuksesta suomalaista kasvihuoneviljelyä kohtaan.
Mikä on se salaisuus, joka on nostanut suomalaisen kasvihuoneviljelyn taidollisesti maailman huipulle? Esimerkkinä tästä voidaan mainita Johan Prisen AB:n saavuttama kurkunkasvatuksen kaksinkertainen maailmanennätys.
EOD on yksi alan uusista vaikuttajista ja ainoa suomalainen happinanokuplia valmistava yritys.
“Olimme mukana tapahtumassa kolmatta kertaa. Ensimmäisellä kerralla vierailijat kävelivät ohitsemme, mutta tänä vuonna kävijöitä riitti jatkuvana virtana. Vierailijat puhuivat nanokuplista ja halusivat tietää lisää siitä, miten kasvien terveyttä ja viljelyn kannattavuutta voidaan parantaa”, Christiansen kertoo iloisena.
Suurena haasteena oli markkinoilla vallitsevien väärinkäsitysten oikaiseminen. Kaikki nanokuplat eivät ole samanarvoisia:
“Happinanokuplien ja ilmananokuplien ero on niiden sisältämissä kaasuissa. Ilmananokuplat sisältävät nimensä mukaisesti ilmaa, joka koostuu vain noin 21 % hapesta ja pääosin typestä. Tämän vuoksi ne tuovat veteen vain vähän kasveille hyödyllistä happea. Happinanokuplat taas valmistetaan mahdollisimman puhtaasta hapesta, jolloin ne voivat sisältää yli 90 % happea ja lisätä veden happipitoisuutta huomattavasti tehokkaammin. Siksi sama määrä kuplia voi tuottaa täysin erilaisen vaikutuksen kasvien kasvuun”, kertoi EOD:n Christiansen vierailijoille.
EOD:n ensimmäinen asiakas Närpiössä oli jo vuonna 2022, jolloin salaatinviljelijä Conny Söderback Trädgård AB aloitti yhteistyön palvelusopimuksella. Mallissa asiakas ei osta laitetta, vaan maksaa sen tuomasta hyödystä happinanokuplien avulla. Tämän jälkeen vastaavia puhtaaseen happeen perustuvia sopimuksia on solmittu useita – sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Tämän mahdollistaa pitkälle kehitetty automaatio Nanoboost 2.0 -happinanokuplageneraattorissa, jonka toimintaa voidaan seurata jatkuvasti ympäri vuorokauden. Aiemmin asiakkailla oli epäilyksiä uusia teknologioita kohtaan, mutta tässä tapauksessa toimittaja sitoutuu toimittamaan sen, minkä lupaa.
Seuraavan kerran tapaat meidät Lepaan näyttelyssä 13.–15.8.2026 – katso tarkempi ohjelma: lepaa.fi
Teksti: Eija Lankinen, Puutarhatalouden lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa
Suomesta löytyy huippuosaamista kasvihuoneviljelyssä. Tämän todistaa esimerkiksi Närpiössä vuonna 2025 saavutettu kurkun viljelyn maailmanennätys, jossa närpiöläinen viljelmä Johan Prinsén Oy Ab tuotti kurkkua 256 kg/m2. Esimerkiksi Hollannissa keskisadot ovat keskimäärin hieman yli 70 kg/m2. Yhtenä taustatekijänä tässä maailmanennätyksessä on uusi suomalainen innovatiivinen yritys, EOD Oy, jonka laitteilla viljelijä voi parantaa kasteluvetensä happipitoisuutta. EOD on panostanut toimintansa kasvaessa paitsi teknologiaan, myös uusien osaajien rekrytoimiseen alalle.
Tässä jutussa kerrotaan, miten EOD:ssa nähdään yhteistyö oppilaitosten kanssa avaimena tulevaisuuteen.
Hämeen Ammattikorkeakoulussa Lepaalla järjestetään hortonomi AMK-koulutusta ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa. Neljännen vuoden hortonomiopiskelija Mira Korhonen oli aloittelemassa opintojensa viimeistä vaihetta eli opinnäytetyötä loppuvuodesta 2025, mutta aihe puuttui.
”Otin yhteyttä lehtoriimme Eija Lankiseen ja kysyin, olisiko hänellä mielessä mitään sopivaa aihetta. Eija ehdotti, että tekisin opinnäytetyön uudesta teknologiasta, eli happinanokuplista. Aiheesta hän oli saanut vinkin EOD:lta hieman aiemmin. Aihe oli minulle oikeastaan täysin tuntematon, mutta juuri siksi innostuinkin, sillä halusin haastaa itseäni”, Mira kertoo.
Opinnäytetyössä Mira teki kirjallisuusselvityksen happinanokuplista: ”Tutkimustietoa aiheesta on toistaiseksi melko vähän ja siksi olikin tärkeää tehdä yhteenveto kaikista mahdollisista tutkimuksista. Tarkoituksena on, että aiheesta tietoa haluava voi helposti löytää aihetta käsittelevää tutkimustietoa, jotta hankintapäätös uuteen teknologiaan helpottuu”, Mira jatkaa.
Miran opinnäytetyö on sujunut erinomaisesti: EOD:n mukaan sen taso on ylittänyt heidän odotuksensa. Itse asiassa niin hyvin, että yritys päätti palkata Miran asiantuntija- ja myyntiassistentiksi. Miran kohdalla opinnäytetyö on lisännyt aivan uudenlaista tietoa paitsi nanokuplista, myös koko puutarha-alasta. Opinnäytetyön tekeminen on auttanut Miraa kehittymään ammatillisesti ja lisännyt Miran motivaatiota jäädä puutarha-alalle.
”Haluamme yhteistyötä, jotta nuoret saavat uutta näköalaa alaan sekä mahdolliseksi työpaikaksi. Tästä Miran tarina on hieno esimerkki.”
EOD:n toiminta perustuu tutkittuun tietoon, ja yritys on alusta lähtien todentanut kehittämänsä happinanokuplateknologian vaikutukset. Vuosina 2022–2024 EOD toteutti laajan tutkimushankkeen yhteistyössä Satakunnan Ammattikorkeakoulun ja kasvituottajien kanssa osana NABLE-hanketta (Maataloustuotannon tehostaminen nanokuplilla). Hankkeen loppuraportti on löydettävissä hankkeen nettisivuilta.
Tutkimus yhdisti käytännön viljelyn ja tieteellisen analyysin, minkä tuloksena syntyi EOD:n Nanoboost-happilannoitusjärjestelmä, joka käyttää energiatehokasta teknologiaa kasteluveden hapen lisäämiseen. Happilannoitus edistää juuriston hyvinvointia ja tasapainoista kasvua, mikä vähentää ympäristölle haitallisten torjunta-aineiden tarvetta.
Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on EOD:lle hyvin tärkeää, kuten nämä kaksi esimerkkiä kertovat. Nuorten kautta EOD haluaa tuoda uusia näkökulmia alalle ja toimia mahdollisena rekrytointipolkuna tuleville osaajille.
EOD:n Nanoboost on kehitetty ja valmistettu Salossa, yhteistyössä paikallisten alihankkijoiden kanssa. Yritys painottaa toimintavarmuutta, korkeaa laatua ja energiatehokkuutta, jotka ovat harkittuja valintoja ja tukevat sekä ympäristön kestävyyttä että viljelijäasiakkaiden pitkäaikaista menestystä.
Vuonna 2019 perustettu EOD syntyi vastaamaan alkutuotannon ympäristöhaasteisiin viljelijöille kannattavasti ja käytännöllisesti. Yritys uskoo, että kestävä muutos vaatii sekä ympäristöhyödyt että taloudellisen kannattavuuden.
EOD:n tiimi on kasvanut nopeasti. Timo Kantola, Chief Executive Officer, on toiminut yrityksen johdossa alusta saakka. Henna Niskakoski, Chief Scientific Officer, vastaa EOD:n kehittämistyöstä ja tekee läheisesti yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Yrityksen myynnistä vastaa Sales Director Peter Christiansen. Tuorein lisäys tiimiin Miran lisäksi on automaatio- ja konetekniikan DI Ossi Niskakoski.
”Koen, että minut on otettu oikein positiivisin mielin tiimiin mukaan”, Mira kertoo. ”Tämä yhteistyö on avannut minulle niin monta ovea, joita en edes tiennyt mahdollisiksi. Opinnäytetyöni aikana tein viljelijöille haastattelua liittyen nanohappiveden käytöstä, ja viljelijät olivat todella vastaanottavaisia näin uudellekin alan tulokkaalle. Kiitos heille siitä!”
Kehitystyö EOD:ssa jatkuu ja tarkoituksena onkin lisätä yhteistyötä Hämeen Ammattikorkeakoulun kanssa. Tavoitteena on edistää yhteistä eurooppalaista tutkimushanketta, jossa selvitetään tarkemmin happinanokuplien vaikutusmekanismeja.
Palataan vielä Miran tarinaan. Miten tuore hortonomi näkee EOD:n teknologian vaikuttavan tulevaisuuden viljelyyn?
”Uskon, että EOD:n tekniikan avulla viljelijät voivat saavuttaa merkittävästi parempaa tulosta sekä laadullisesti että määrällisesti tuotannossaan. EOD:n tavoitteena on auttaa alkutuotannon yrityksiä lisäämään vihreämpää teknologiaa, mikä parantaa yritysten kannattavuutta”, Mira korostaa.
”Olen kiitollinen siitä, että saan olla mukana tässä uudessa kehityksessä ja puhtaammassa siirtymässä puutarha-alalla.”
EOD Oy on valmistunut kuusikuukautisesta Baltic Impact Accelerator (BIA) -ohjelmasta, joka on Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittama hanke kestävän kasvun tukemiseksi. Valmistumisen yhteydessä yrityksellemme myönnettiin BIA Seal of Sustainability Excellence -tunnustus osoituksena ympäristövaikutusten huomioimisesta ja taloudellisen arvon luomisesta osana liiketoimintaamme.
Ohjelman aikana kehitimme valmiuksiamme muun muassa vaikuttavuuden arvioinnissa (ESG), liiketoiminnan suunnittelussa sekä markkinalähtöisessä tuotekehityksessä. Tämä prosessi vahvistaa kykyämme tarjota asiakkaillemme ratkaisuja, jotka vastaavat kansainvälisen tason kestävyysvaatimuksia ja edistävät osaltaan Itämeren alueen kestävää kehitystä.
”BIA-ohjelmassa opimme monia asioita, mutta yksi keskeisistä opeistamme oli taito viestiä monimutkaisista ja teknisistä asioista helposti lähestyttävällä tavalla. Haluamme, että asiakkaamme näkevät selkeästi sen lisäarvon, jonka ratkaisumme tarjoavat: mahdollisuuden vähentää ympäristökuormitusta ja tuottaa puhdasta ruokaa entistä kannattavammin”, kertoo EOD:n toimitusjohtaja Timo Kantola.
Teksti: Eija Lankinen, Puutarhatalouden lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa
Salaattiviljelmä Conny Söderbacks Trädgård Ab Oy kärsi vuosia suuria tappioita Pythiumista johtuen. Tilanteeseen tuli muutos vuonna 2022, kun puutarhalla otettiin käyttöön EOD Nanoboost. Tämän jälkeen tuotantomäärät ovat parantuneet merkittävästi, jopa 30 %. Lue alta, miten Nanoboostin tuottamat happinanokuplat pelastivat heidän liiketoimintansa.
Conny Söderbacks Trädgård Ab Oy sijaitsee Pohjois-Pirttikylässä, joka kuuluu Maalahden kuntaan. Yrityksessä viljellään jääsalaattia nykyaikaisilla menetelmillä yli 9000 m2 pinta-alalla. Tuotanto myydään Fresh Servantille, jonka sopimustuottaja yritys on ollut jo vuodesta 2013. Fresh Servant on suomalainen elintarvikealan yritys, joka on erikoistunut tuoreisiin valmiiksi pakattuihin salaatteihin ja ateriaratkaisuihin.
Viljelyn tehokkuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, mikä on välttämätöntä nykyisillä tuotantokustannuksilla. Viljely tapahtuu kouruissa, jotka liikkuvat automaattisesti viljelyn edetessä. Työntekijöiden ei tarvitse liikkua, vaan kourut liikkuvat heidän luokseen ja salaatti leikataan aina samassa päässä linjastoa.
Jääsalaatti, joka on rapean keräsalaatin ja lehtisalaatin risteymä, on yksi merkittävimmistä viljelykasveista kasvihuoneissa Suomessa. Sillä on nopea viljelykierto ja tasainen menekki ympäri vuoden. Nopeasta viljelykierrosta huolimatta tämänkin kasvin viljelyssä riittää haasteita, kuten esimerkiksi erilaiset juuristotaudit ja erityisesti Pythium.
”Viljelijä, joka on kokenut Pythiumin, tietää mitä helvetti on”, Conny Söderback, yrityksen omistaja, toteaa.
Puutarha-alalla on koettu viime vuosina monenlaisia haasteita aina koronasta Ukrainan sotaan ja energiakriisiin saakka. Conny Söderbacks Trädgård on saanut näistä haasteista oman osansa. Lisäksi puutarhalla on ollut suuria haasteita Pythiumin kanssa.
– Lähdimme kokeilemaan happinanokuplien lisäystä kasteluveteen, sillä olimme kokeilleet jo kaikkia muita keinoja Pythiumia vastaan, kertoo Conny. – Vuonna 2022 energian hinnat olivat todella korkeat, ja lisäksi tuotantomme sakkasi, hän lisää. Hän oli kuullut happinanokuplista jo vuonna 2019, mutta kesti aikansa, ennen kuin puutarhalla oltiin valmiita kokeilemaan niiden tehoa.
– Pythium, munasieniin (Oomycetes) kuuluva mikroskooppisten eliöiden suku on todella hankala kasvitauti. Salaateissa se näkyy heikkona kasvuna ja juuristo on lähes olematon. Lopulta jotain oli tehtävä sen ehkäisemiseksi, Conny toteaa.
Pythium on hyvin tavallinen kasvitauti ravinneliuosviljelyssä ja erittäin hankala torjua, sillä se saattaa säilyä kasvihuoneessa esimerkiksi erilaisissa rakenteissa, putkistoissa ja biofilmissä, jota kastelujärjestelmissä on aina jossain määrin. Edes huolellinen desinfiointi ei usein auta torjumaan Pythiumia täysin ja kustannusten vuoksi tuotannon täysi pysäyttäminen ainakin pidempiaikaisesti voi olla mahdotonta.
Conny Söderbacks Trädgårdissa otettiin EOD Nanoboost -järjestelmä käyttöön joulukuun lopussa 2022. Heti Nanoboostin käyttöönoton jälkeen havaittiin merkittäviä parannuksia tuotantomäärissä ja erityisesti salaattien kasvuvauhdissa.
– Aloitettuamme happilannoituksen Nanoboostilla, Pythium tai muutkaan juuristotaudit eivät ole aiheuttaneet meillä minkäänlaisia ongelmia, Conny kertoo huojentuneena.
Puutarhalla otettiin Nanoboost -järjestelmä käyttöön palvelusopimuksen kautta. Monille puutarhoille palvelusopimus on hyvä ratkaisu, sillä kuten Conny kertoo, se ei rasita liikaa kassaa yhdellä kertaa. Tilan ei myöskään tarvitse ottaa suurta pankkilainaa, jonka saaminen ei aina puutarhoilla ole helppoa. Maksut hoidetaan kuukausittain.
– Palvelusopimus on meillä toiminut erinomaisesti. EOD:n kanssa asiat ovat muutenkin sujuneet mainiosti. Olemme tyytyväisiä yhteistyöhömme, Conny mainitsee.
Happilannoitus auttaa kaikenkokoisia viljelijöitä, ei vain suuria yksiköitä. Conny Söderbacks Trädgård on tästä hyvä esimerkki. EOD on valmis tukemaan kaikenkokoisia yrityksiä niiden tuotannon parantamiseksi.
– Tiedän, että moni muukin kollega painii samojen ongelmien kanssa kuin mekin aiemmin. Nyt näemme valoa tulevaisuudessa, joten kannustan muitakin rohkeasti kokeilemaan happinanokuplien lisäämistä kasteluveteen. On mukavaa voida nukkua taas yönsä hyvin, Conny päättää.
Kuvat: Conny Söderback ja Fresh Servant arkisto
Teksti: Henna Niskakoski, Tieteellinen johtaja, EOD Oy
Kitsbölen kotitilalla ollaan avoimia ja halukkaita kokeilemaan uusia viljelytekniikoita. Tila on jo toimintansa alusta asti toiminut ilman torjunta-aineita tukeutuen ainoastaan biologiseen torjuntaan. Kuullessaan EOD:n hapenlisäystekniikasta, Erno kiinnostui heti. Kitsbölen Kotitila onkin EOD:n ensimmäinen kauppapuutarha-asiakas jo vuodesta 2022.
”Koko ajan kasvinsuojeluaineiden teho heikkenee ja niitä poistetaan markkinoilta. Ehkä tärkein ajatuksemme happinanokuplatekniikan käyttöönottopäätöksen taustalla oli se, että pystymme vahvistamaan tuotantoamme pelkillä biologisilla toimilla. Haluamme osata tämän homman ilman suojeluaineita sitten kun tämä on niin sanotusti totaalisesti vihreää siirtymää”, kertoo Erno Kitsbölen tilan päätöksestä tutustua uuteen hapetustekniseen ratkaisuun.
Suomalaiset kuluttajat ovat yhä tietoisempia ja haluavat syödä torjunta-aineettomasti kasvatettuja tuotteita. Suomalaiset marjat, hedelmät ja vihannekset sijoittuvatkin lähtökohtaisesti maailman puhtaimpien joukkoon, mutta uusia kestäviä keinoja tullaan tarvitsemaan satoisuuden ja kasvituotannon kannattavuuden parantamiseksi. Pelkkiin biologisiin viljelymenetelmiin tukeutuminen ei ole läpihuutojuttu, vaan siinä täytyy osata ennakoida.
Ernolla on tuntuma, että erityisesti kasvitaudit pääsevät nostamaan päätään kasvuolosuhteiden ollessa epätasapainossa, ja happilisäyksellä voidaan edistää tasapainon löytymistä. ”Ennen kasteluveden happilisäystä harmaahome ja härmä saattoivat viedä jopa 30 % mansikkasadosta. Nyt härmä on lähes tiessään ja harmaahometta esiintyy pääosin vasta syksymmällä, kun kelit viilenevät ja ilmankosteus on jatkuvasti korkea. Silloin alkaa jo muutenkin olla kelien puolesta aika pistää sesonki pakettiin”, Erno kommentoi ja jatkaa: ”Joka syksy aina mietitään jälkikäteen, että mikä tänä vuonna meni pieleen. Hapen lisäyksen myötä murheenaiheita on merkittävästi vähemmän ja hehtaarituotto on kasvanut vuosi vuodelta, vaikka hyönteisten tuhoja happilannoitus ei pystykään estämään. Aina pitää olla jotain pientä murhetta, mutta nyt joka kesä on hyvä kesä.”
Happilannoituksella on koettu olevan myös muita käytännön työtä helpottavia vaikutuksia ja stressitekijöiden vaikutus satoon on vähäisempää. Elina kertoo, että happi antaa muun muassa ylikastelun mitoittamiseen hieman lisää joustoa: “Ylikastelun ajatus on se, että saadaan ylimääräiset lannoitteet pois kasvualustasta. Jos kuitenkin kastellaan liikaa, juuriston kasvuolosuhteet saattavat herkästi mennä hapettomiksi, jolloin happilisäys takaa sen, että kasvilla on hyvän kasvun edellytykset, eikä ylikastelun riskit ole niin suuret.”
Happinanokuplatekniikka otettiin käyttöön Kitsbölen Kotitilalla EIP-yhteistyöhankkeen myötä vuonna 2022, jonka veturina toimi Satakunnan Ammattikorkeakoulu. Hankkeen alussa vuoden 2022 satokaudella happinanokuplia kasteluveden mukana sai vain muutama mansikkarivi, kun kolmantena tutkimusvuonna 2024 vain muutama verrokkirivi jäi ilman happinanokuplia. Kesästä 2025 alkaen happilannoitusta ovat saaneet kaikki rivit läpi sesongin jokaisen kastelun.
Mansikoita viljellään tunneleissa kahdessa kerroksessa kasvusäkeissä, joissa on nyt useampana vuonna käytetty turpeen seassa sammalta ja puukuitua noin 30 %. ”Kahdessa kerroksessa viljely lisää tuotantopinta-alan tuotantotehokkuutta, vaikka alakourun taimet tuottavatkin vielä keskimäärin 25 % vähemmän satoa kuin yläkourun taimet, koska ne mm. saavat vähemmän valoa ja kasvavat lähempänä maan pintaa korkeammassa ilmankosteudessa. Suunta on oikea, mutta tulosta on vielä mahdollista parantaa olosuhteita optimoimalla erityisesti alakouruissa”, Elina kertoo.
Vuodesta 2022 alkaen mansikkasatoa on saatu lisättyä joka vuosi. Vuonna 2025, kun kaikki mansikat saivat happinanokuplitettua kasteluvettä, on sadon määrä lisääntynyt 40 % verrattuna vuoteen 2022. Happilannoituksen myötä saatu merkittävä tuotannon lisäys vahvistaa biologisin menetelmin tuotetun ja jatkuvasatoisen tunnelimansikan tuotannon kannattavuutta sekä kannustaa täyttämään niin asiakkaiden kuin Vihreän siirtymänkin vaatimukset puhtaan ruoan tuotannolle. Erno uskoo vahvan kasvun jatkuvan ja miettii jo tulevaa kautta. ”Vuonna 2025 tuotimme 53 tuhatta kiloa mansikkaa hehtaarilta, ensi vuonna tavoitteemme on saavuttaa 60 tuhannen kilon hehtaarituotto”, hän arvioi.
Erno ja Elina jakavat mielellään happilannoituskokemustaan ja heiltä voi kysyä käytännön vinkkejä, mikäli harkitset EOD happinanokuplatekniikan hyödyntämistä omalla tilallasi. ”Keskusteluista muiden viljelijöiden kanssa voi itsekin oppia aina jotain uutta”, Elina kommentoi kiinnostustaan jakaa viljelytietouttaan. Jätä meille viesti yhteydenottolomakkeella, niin välitämme Kitsbölen Kotitilan yhteystiedot.
Tutustu tarkemmin Kitsbölen kotitilaan tästä
Kuvat: Kitsbölen Kotitilan arkisto
Teksti: Eija Lankinen, Puutarhatalouden lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa
Puutarhakasvien viljely kohtaa jatkuvasti uusia haasteita: ilmastonmuutos, kasvitaudit ja resurssien niukkuus vaativat viljelijöiltä innovatiivisia ratkaisuja. Yksi lupaava teknologia satotasojen parantamiseen on nanokuplien hyödyntäminen kasteluvedessä.
Nanokuplilla tarkoitetaan useimmiten <200 nm kokoisia kuplia eli kaasumaisia onteloita vedessä, jotka sisältävät tyypillisesti ilmaa. Normaalit vesikuplat nousevat nopeasti vedessä ylöspäin ja rikkoontuvat, kun taas hydrofobiset eli vesipakoiset nanokuplat säilyttävät muotonsa huomattavasti pidempään varastoiden hapen veteen ja veden kokonaishappipitoisuus lisääntyy.
Happea veteen lisääviä yrityksiä on Euroopassa muutamia. Myös Suomesta löytyy tekniikkaa kehittävä yritys, EOD Europe, joka on tehnyt paljon yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä viljelijöiden kanssa löytääkseen ratkaisuja viljelijöiden ongelmiin.
– Nanokuplat eivät ainoastaan lisää veden happipitoisuutta, vaan lisäksi myös kasvualustan hapekkuutta, sillä ne pidättyvät kasvualustaan, kertoo Henna Niskakoski, EOD Europen tieteellinen johtaja.
– Lisäksi olemme kokeissa havainneet, että nanokuplien käyttö vähentää putkistojen biofilmin eli niihin kertyvän orgaanisen aineksen kertymistä. Kun biofilmi vähenee putkistoissa, saadaan lannoitteista parempi teho irti, hän jatkaa. Tippu- tai tihkusuuttimet pysyvät puhtaampina, mikä vähentää niiden puhdistustarvetta.
Kasvien resilienssi paranee happilannoituksella
Happilisäystä kasteluveteen eli happilannoitusta on tutkittu vielä melko vähän. EOD:n tutkimuksissa on havaittu, että kasvien ravinteiden käyttö on tehokkaampaa ja lannoitusmääriä voidaan vähentää jopa 10–20 %. Koska nanokuplat vähentävät veden pintajännitystä, on myös vesi helpommin kasvin käytettävissä. Tulokset tukevat maailmalla tehtyjen tutkimusten tuloksia.
– Happi parantaa kasvien ravinteiden imeytymistä ja lisää stressinsietoa. Lisäksi on saatu tuloksia siitä, että juuristomikrobien määrä lisääntyy ja kasvin yleinen hyvinvointi kohenee, mikä kasvattaa sadon määrää ja laatua, Henna lisää.
Happimäärien mittaaminen vedestä kannattaa
Ammattipuutarhat seuraavat monia asioita, mutta harvoin kasteluveden happimäärää. Vaikka Suomen veden laatu on usein erinomainen, siihen ei kannata luottaa sokeasti.
Monilla tiloilla kasteluvesi otetaan sellaisista vesilähteistä, joissa happimäärä on jo alun perin alhainen. – Lisäksi veden happimäärä alenee aina lämpötilan noustessa, ja mitä pienempi vesilähde on, sitä nopeammin vesi myös lämpenee, Henna mainitsee.
Usein kasteluveden happipitoisuus, DO (Dissolved Oxygen) on noin 5–8 mg/l. Jos kaikki muut viljelytekijät ovat kunnossa, kasvua rajoittamaton happimäärä olisi suositeltavaa olla 11–20 mg/l. Veden lämpötilan noustessa hapen liukoisuus veteen alenee nopeasti ja lisäksi taudinaiheuttajat viihtyvät paremmin lämpimässä vedessä.
Nanokuplien tuottamiseen veteen on käytettävissä useita eri menetelmiä. EOD:n käyttämä happilisäystekniikka perustuu hydrodynaamiseen prosessiin. Kyseisessä tekniikassa kaasu ja neste sekoitetaan, minkä jälkeen paineen muutos synnyttää nanokuplia. – Tämä menetelmä valittiin siksi, että se on helppo huoltaa ja se kestää hieman isompiakin partikkeleja. Halusimme tuoda viljelijöille pitkäikäisen järjestelmän, Henna kertoo.
Onko investointi nanokupliin kannattavaa?
Sauvolainen tunnelimansikanviljelijä Erno Mikkola, Kitsbölen Kotitilan isäntä, on käyttänyt happilisäystä kasteluvedessään jo lähes neljä vuotta. Näiden neljän vuoden aikana satomäärät ovat kasvaneet joka vuosi, ja mansikalle tyypilliset taudit ovat pysyneet hallinnassa. Tilalla otetaan kasteluvesi läheisestä lammesta. Kasteluveden happipitoisuus on erityisesti sään lämmetessä hyvin alhainen, alimmillaan vain 4 mg/l.
– Kasteluveden laatu ei ole paras mahdollinen tilallamme. Vuonna 2022 EOD:n ottaessa yhteyttä osallistuimme projektiin, jossa testattiin happilisäyksen vaikutuksia kasteluvedessä. Jo ensimmäiset tulokset olivat lupaavia, joten päätimme jatkaa kokeita tilallemme, Erno Mikkola kuvailee.
Alkuun happilisäystä tehtiin vain pienellä pinta-alalla koemielessä. Kun satomäärien havaittiin nousevan, päätettiin koealaa suurentaa ja nyt happilisäystä saavat kaikki tunnelialueet.
– Järjestelmän käyttöönotto oli helppoa ja nyt seuraamme happipitoisuutta rutiinilla. Nyt happipitoisuus pysyy keskimäärin välillä 14–20 mg/l, Erno kertoo.
EOD:n mukaan marjatiloilla sekä kasvihuoneissa keskimääräinen sadonlisä on ollut noin 5–15 %. Viljelijät tietävät, että satotulokseen vaikuttaa aina monta tekijää. – Happilannoitus ei ole mikään ihmeidentekijä. Kuitenkin muiden kasvutekijöiden ollessa kunnossa, voidaan happilannoituksella saada samalta pinta-alalta lisää tuottavuutta. Tämä on oikeastaan hyvin ekologinenkin ratkaisu, Erno pohtii. Tilalla on myös havaittu, että tautien, kuten esimerkiksi härmän esiintyvyys on vähentynyt huomattavasti. – Kaiken kaikkiaan olemme erittäin tyytyväisiä investointiin, Erno päättää.
Kuvat: Eija Lankinen ja EOD arkisto
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu vuoden 2026 Puutarhakalenterissa
Teksti: Eija Lankinen, Puutarhatalouden lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa
Nevalanmäen marjatilalla on viljelty marjoja jo vuodesta 2010, ja tila oli ensimmäisten joukossa aloittamassa silloista uutta viljelytekniikkaa eli tunneliviljelyä vuonna 2014. Nykyisin marjoja viljellään 2,5 hehtaarin alalla, josta 0,5 hehtaaria on vadelmaa ja loput mansikkaa. Kuluneella kaudella tilalla otettiin taas rohkeasti askel kohti uutta kehitystä ja investoitiin suomalaiseen EOD:n nanohappigeneraattoriin, Nanoboostiin.
– Olimme kuulleet nanohappilaitteesta ja sen tuomista hyödyistä, ja sen sijaan että olisimme lähteneet laajentamaan tilaa uusilla tunneleilla, päätimmekin panostaa nykyisen pinta-alan tehokkuuden parantamiseen, kertoo Teresa Majuri, Nevalanmäen marjatilan toinen omistaja. Teresa ja hänen miehensä Jyrki viljelevät mansikan lisäksi vadelmaa Kytökylässä, Haapavedellä. Marjat myydään pääosin lähialueen S- ja K-kauppoihin tukkumyyntinä, ja lisäksi tilalla on omia myyntipisteitä kaupoissa.
– Avomaaviljely lopetettiin viime vuonna, ja keskitymme ainoastaan tunneliviljelyyn. Myös kolme poikaamme osallistuvat nykyään tilan töihin, Teresa mainitsee. – Tunneleissa olosuhteita on huomattavasti enemmän mahdollista hallita verrattuna avomaaviljelyyn. Lisäksi marjojen laatu on parempi.
Ennen kuin päätös nanohappigeneraattori-investoinnista tehtiin, tilalla mitattiin kasteluveden happipitoisuus. Mittauslaite lainattiin Scheteligiltä. Kuten useilla muillakin tiloilla, happipitoisuus oli hyvin alhainen, jopa 2,5 mg/l, kun tavoite on minimissään 8 mg/l ja mieluummin korkeampikin. – Käyttämämme vesi on pohjavettä, joten se selittää alhaisen happipitoisuuden. Noin alhainen happipitoisuus näkyy varmasti kasvien terveydessä ja kasvussa, Teresa huomauttaa. – Nyt kasteluveden happipitoisuus pyritään pitämään 20 mg/l lähtötasolla. Vaikka putkistossa veden happimäärä jossain vaiheessa väheneekin, se ei mittauksissamme pudonnut alle 10 mg/l missään vaiheessa.
Satomäärät nousivat ja tuotantopanosten käyttö väheni
Nevalanmäen marjatilalla pidetään tarkkaa kirjaa eri vuosien välillä sekä tuotantopanosten määrissä että satotuloksista. – Lannoitteiden kulutus on tällä kaudella ollut noin 25 % pienempi kuin aiempina vuosina. Kasteluvettä kului vähemmän, jolla tämä ero saattaa selittyä, Teresa pohtii.
– Otimme tänä vuonna tehokkaampaan käyttöön myös erilaisia biologisia kasvunparanteita, kuten Lalstopin. Koko kasvukauden mansikkakasvustot olivat selkeästi paremmassa kasvussa, ja pystyimme vähentämään myös kasvinsuojeluaineiden käyttöä jopa kolmanneksella. Oikeastaan ainoa harmi tänä vuonna olivat ripsiäiset, joiden vuoksi jatkuvasatoisten loppukautta on hankala arvioida. Kuitenkin kokonaissato oli mansikalla tänä vuonna 10 % parempi, joillakin lajikkeilla parempikin, 20–30 %. Tällaisella sadonmäärän kasvulla nanohappilaite maksaa itsensä takaisin vuodessa, Teresa laskeskelee.
Vinkkejä nanohappi-investointia harkitseville
Tarkkuus laskelmissa on a ja o, kun harkitaan uusia investointeja. Teresa suositteleekin mittaamaan kasteluveden happipitoisuuden ja muistuttaa, että jokaisen tilan tilanne on erilainen. – Meillä kasvualustana käytetään karkeaa turvetta, ja siinä kastelumääriä on voitu vähentää nanohappiveden myötä, ainakin tämän kesän kokemusten mukaan. Toki muilla kasvualustoilla tilanne voi olla toinen, hän muistuttaa.
– Meille tämän kesän kokemukset ovat olleet positiivisia mansikan osalta, joka on tilamme pääkasvi. Vadelman osalta parempiin tuloksiin ei tänä vuonna päästy, mutta siihen saattaa olla monia syitä. Pidämme nyt kauden päätteeksi pienen hengähdystauon ja sitten ryhdymme taas pohtimaan, miten voisimme kehittää toimintaa ensi kaudelle myös nanohappiveden osalta.
Tiloilla koetoiminnan järjestäminen on haastavaa, sillä esimerkiksi kasteluveteen joko lisätään tai ei lisätä nanokuplia. – Mielestämme tällaisella tuotantotilalla pienempikin tarkkuus koetoiminnassa riittää. Olemme itse erittäin tyytyväisiä, että lähdimme tähän investointiin. On myös ekologista, että taimien koko satopotentiaali saadaan käyttöön, Teresa päättää.
Kohti entistä parempia satotasoja
Kuvat: Eija Lankinen ja Nevalanmäen arkisto
Suomalaisen EOD:n happinanokuplaratkaisun avulla kasteluveteen saadaan kasvien hyvinvointia edistäviä ominaisuuksia. Ratkaisu vahvistaa kasvien luonnollista puolustuskykyä ja vähentää kasvinsuojeluaineiden tarvetta – näin maaperä ja vesistöt säästyvät turhalta kemikaalikuormitukselta. Samalla viljelyn kannattavuus paranee, kun satoisuus ja laatu kasvavat merkittävästi.
