Teksti: Eija Lankinen, Puutarhatalouden lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa

Johan Prinsén on Närpiössä sijaitseva kurkun- ja tomaattiviljelmä, jossa periaatteena on tehdä kaikki mahdollisimman tehokkaasti ja suurella pieteetillä. Viljelmä on monille puutarha-alan ihmisille tuttu alkuvuoden 2025 uutisista, joissa kerrottiin maailmanennätyksestä kurkun viljelyssä mitattuna kilogrammoina per neliömetri. Esimerkiksi HortiDaily-julkaisussa kerrotaan, että Hollannissa keskimääräinen sato on 70,52 kg/m², kun Oy Johan Prinsén Ab:n ennätys vuonna 2024 oli huikeat 244 kg/m². Onko ennätystä vielä mahdollista parantaa? Tässä haastattelussa kerrotaan, mitä viljelmällä on tapahtunut viljelykaudella 2025.

Johan Prinsén Ab – vihannesviljelyä jo kolmannessa polvessa

Närpiön Piolahdessa sijaitsevalla Johan Prinsén -puutarhalla on viljelty vihanneksia jo kolmen vuosikymmenen ajan. Yritys on ollut aktiivisesti mukana viljelijäosuuskunta Närpiön Vihanneksen toiminnassa perustamisestaan saakka, ja kaikki tuotteet myydään osuuskunnan kautta.

Isä Johanin lisäksi puutarhan toiminnassa ovat mukana hänen kaksi poikaansa. Heistä Jesper Prinsén kertoo tässä haastattelussa puutarhan nykytilasta:

– Tällä hetkellä meillä on kurkun viljelyä kolmessa eri kasvihuoneessa, Jesper kertoo. – Suurin huone on rakennettu vuonna 2015, ja sen koko on 1,08 ha. Pienemmät huoneet on rakennettu vuosina 2006 ja 2023, ja niiden koot ovat 0,28 ja 0,72 ha. Kaikki kolme huonetta ovat ympärivuotisessa viljelyssä, mutta niissä on hieman erilaiset valoasennukset, Jesper lisää.

Valotekniikka tukemassa ympärivuotista viljelyä

Ympärivuotisessa viljelyssä valotus on merkittävässä roolissa, ja vähemmän sähköä kuluttavat LED-valot ovatkin käytössä myös Johan Prinsénillä. Pienemmissä kasvihuoneissa käytetään edelleen hybridivalaistusta, eli sekä vanhoja HPS-valaisimia että LED-valoja. Suurimmassa, 1,08 hehtaarin kasvihuoneessa siirryttiin tammikuussa 2025 täysin LED-valaistukseen.

– Kaikissa kurkkuhuoneissa vaihdamme kasvustot kolme kertaa vuodessa, mutta emme koskaan yhtä aikaa. Meille on tärkeää, että voimme toimittaa tuotteita jatkuvasti asiakkaillemme, Jesper korostaa.

Nanokuplista havaitut hyödyt puutarhalla

Johan Prinsénin puutarhalla on aina haluttu kehittyä ja kehittää viljelyä, ja siinä tärkeässä roolissa ovat olleet parhaat mahdolliset yhteistyökumppanit. Nanoboost-järjestelmä asennettiin tilalle elokuussa 2024.

– Kuulimme Nanoboost-järjestelmästä EOD:n jälleenmyyjältä, jonka kanssa olemme tehneet tiiviisti yhteistyötä jo vuosia. Halusimme investoida Nanoboostiin, koska uskomme – ja nyt olemme myös omin silmin nähneet – että happirikas vesi edesauttaa kasvien terveyttä, Jesper kertoo. – Yhteistyö jälleenmyyjän ja EOD:n kanssa on ollut sujuvaa, eikä meillä ole ollut kummempia ongelmia tai haasteita laitteen kanssa.

”Halusimme investoida Nanoboostiin, koska uskomme – ja nyt olemme myös omin silmin nähneet – että happirikas vesi edesauttaa kasvien terveyttä” Jesper Prinsén

Talvella 2024–2025 puutarhalla esiintyi Pythium-kasvitautia, mutta Jesperin mukaan ongelmat jäivät melko vähäisiksi. He uskovat tämän johtuneen happirikkaammasta vedestä. Kasvusto on ollut terveempi ja satotasot ovat olleet nousussa viime vuosina. Lopullisia lukuja vuodelta 2025 ei kuitenkaan vielä ole saatavilla.

– Emme ole tehneet tarkempia laskelmia säästöistä tai nanokuplien vaikutuksesta. Mutta koska Nanoboostin käyttöönoton jälkeen satotaso per neliömetri on kasvanut, tullee myös kannattavuus paranemaan, Jesper arvioi.

Viljelyn kehittäminen askel kerrallaan

Puutarhan tai yrityksen kehittämisessä kannattaa välttää monia yhtäaikaisia muutoksia, jotta vaikutukset pysyvät selkeinä. Myös Prinsénillä pyritään tekemään yksi muutos kerrallaan.

– Uusimpaan, 0,72 hehtaarin kasvihuoneeseen on kuluneen vuoden sisällä tehty vain yksi muutos – Nanoboost-järjestelmän käyttöönotto. Mielestämme on tärkeää edetä yksi muutos kerrallaan, jotta voimme nähdä muutoksen vaikutukset selvemmin, Jesper toteaa. – Meillä on aikaa odottaa tuloksia, hän painottaa.

Viime kesän haastavat olosuhteet näkyivät myös Prinsénin kasvihuoneissa.

– Helleaallon aikana joitain kurkkukasveja kuoli, ja silloin meillekin tuli pieni notkahdus satotasoon. Kuitenkaan mitään katastrofia ei syntynyt, Jesper mainitsee. Hän uskookin, että happirikas vesi auttoi kasveja kestämään kuumuutta paremmin.

”Kasvihuoneeseen on kuluneen vuoden sisällä tehty vain yksi muutos – Nanoboost-järjestelmän käyttöönotto. Mielestämme on tärkeää edetä yksi muutos kerrallaan, jotta voimme nähdä muutoksen vaikutukset selvemmin” Jesper Prinsén

Kohti entistä parempia satotasoja

– ”Koemme, että Nanoboost auttaa meitä saavuttamaan entistäkin paremman satotason parantuneen kasvinterveyden kautta,” toteaa Jesper yhteenvetona.

Kuvat: Eija Lankinen ja EOD arkisto

Suomalaisen EOD:n happinanokuplaratkaisun avulla kasteluveteen saadaan kasvien hyvinvointia edistäviä ominaisuuksia. Ratkaisu vahvistaa kasvien luonnollista puolustuskykyä ja vähentää kasvinsuojeluaineiden tarvetta – näin maaperä ja vesistöt säästyvät turhalta kemikaalikuormitukselta. Samalla viljelyn kannattavuus paranee, kun satoisuus ja laatu kasvavat merkittävästi.

Teksti: Eija Lankinen, Puutarhatalouden lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa

Tyrvännön Marja ja Vihannes Oy on vuonna 1995 perustettu yritys, jossa nykyisin viljellään mansikkaa ja vadelmaa yhteensä noin 8 hehtaarin alalla tunneleissa kotitilalla ja Lepaalla. Yrityksen viljelytoiminnasta vastaavat perustaja Jussipekka Markkanen sekä hänen tyttärensä Eeva, kun taas pääomistaja Eino Markkanen hoitaa johtamisen, myynnin ja markkinoinnin. Mansikan avomaaviljelystä luovuttiin 2022, eivätkä vihannekset enää kuulu tuotantoon.

Tyrvännön Marja ja Vihannes oli ensimmäisten yritysten joukossa aloittamassa vadelman tunneliviljelyä Suomessa. Yrityksen tavoitteena on tehdä kaikki tehokkaasti ja saada pinta-alalta kaikki mahdollinen hyöty irti ja he ovatkin panostaneet ratkaisuihin, joilla tätä tehokkuutta voidaan kehittää.

Tyrvännön Marja ja Vihannesta voidaan kutsua edelläkävijäksi monessa mielessä. Jussipekka, Eino ja Eeva vierailevat vuosittain erilaisissa puutarha-alan tapahtumissa ympäri Eurooppaa ja lisäksi he seuraavat aktiivisesti alan uusimpia uutisia.

Miksi na­no­kupla­ve­des­tä kiin­nos­tut­tiin?

– Vieraillessamme Euroopassa näyttelyissä törmäsimme nanokupliin ja niiden vaikutukseen kasteluvedessä, Jussipekka kertoo. Lisäksi Jussipekka on tutustunut aiheeseen liittyviin uutisiin esimerkiksi HortiDaily-julkaisussa, ja hän on myös seurannut muiden nanokuplia käyttävien yritysten menestymistä mielenkiinnolla.

– Kiinnostuimme tekniikasta erityisesti, koska halusimme parantaa kasteluvetemme laatua. Kotitilallamme kasteluvesi on otettu tilalle kaivetusta kastelualtaasta, ja sen happipitoisuus on ollut jopa niinkin alhainen kuin 2–3 mg/l. Tavoitehan on vähintään 11 mg/l. Lähdimme tähän investointiin tavoitteenamme vähentää kasvitaudeista aiheutuvia riskejä tuntuvasti, Jussipekka mainitsee.

Onnistunut investointi

Tyrvännön Marja ja Vihanneksen perustaja Jussipekka Markkanen on tyytyväinen nanohappiveden avulla saatuihin kasvutuloksiin.

Nanokuplien vaikutukset kasvien hyvinvointiin ja satomääriin

Yksi merkittävimmistä havainnoista kasvukauden aikana oli lehdenreunapoltteen huomattava väheneminen. – Lehdenreunapolte eli kalsiumin puutteesta johtuva tipburn on tyypillistä esimerkiksi eniten viljelemällemme mansikkalajikkeellemme Favorille. Tänä vuonna sen esiintyvyys oli huomattavasti vähäisempää ja tämä näkyi myös kasvianalyyseissa, joita tilallamme otetaan kasvukaudella joka toinen viikko. Kun juuristo voi hyvin, myös kalsiumin kulkeutuminen on parempaa, Jussipekka kuvailee. Toinen ravinteisiin liittyvä havainto oli, että tiettyjä hivenravinnelisiä ei tänä vuonna poikkeuksellisesti tarvittu.

Myös kasvitautien osalta kasvukausi oli vaihtelevista sääolo-oloista huolimatta koko ajan hallinnassa. Esimerkiksi härmää tavattiin vasta aivan loppukaudesta, ja juuristotauteja ei mansikalla havaittu oikeastaan ollenkaan.

– Vadelman kohdalla Phytophtoran aiheuttamaa juuristotautia tavattiin jonkin verran, mutta siihen vaikutti taimimateriaali. Silti niidenkään taimien kohdalla tilanne ei ollut täysin menetetty. Voi olla, että siinäkin nanokuplat auttoivat, Jussipekka pohtii.

Tilalla havaittiin myös, että mansikoiden keskikoko ja satomäärä oli suurempi. – Laskemme aina investoinnit tarkkaan ja jo 2 % lisäys sadossa on riittävä kattamaan investoinnin nanokuplalaitteeseen. Ensimmäisen kesän kokemusten perusteella voidaan sanoa, että investointi oli onnistunut, Jussipekka kertoo.

Huomioonotettavia asioita nanokuplainvestointia pohtiville

Tyrvännön Marja ja Vihannes päätyi kotimaiseen toimittajaan valitessaan nanokuplalaitetta. –

”Meille oli tärkeää, että laitteisto on mahdollisimman helppo huoltaa ja että saamme huoltotukea tarvittaessa Suomesta. Suosittelen myös hankkimaan laitteeseen lisäosana DO-anturoinnin, jolla veden happipitoisuutta voidaan tarkemmin kontrolloida välisäiliössä,” Jussipekka toteaa.

On hyvä muistaa, että vaikka happilisäyksestä kasteluveteen on saatu hyviä kokemuksia, ei sillä voida korjata varsinaisia viljelyvirheitä. Viljelytaitoa ei voi korostaa liikaa. Nanokuplien avulla voidaan parantaa jo olemassa olevia olosuhteita, mutta jos muut asiat eivät ole kunnossa, nanokuplilla ei pystytä niitä taikomaan paremmiksi. – Jos tilalla on muutoin viljelytekniikka kunnossa, happilannoituksella voidaan saada vielä lisää tehokkuutta tuotantoon, Jussipekka päättää.

Kuvat: Eija Lankinen

Suomalaisen EOD:n happinanokuplaratkaisun avulla kasteluveteen saadaan kasvien hyvinvointia edistäviä ominaisuuksia. Ratkaisu vahvistaa kasvien luonnollista puolustuskykyä ja vähentää kasvinsuojeluaineiden tarvetta – näin maaperä ja vesistöt säästyvät turhalta kemikaalikuormitukselta. Samalla viljelyn kannattavuus paranee, kun satoisuus ja laatu kasvavat merkittävästi.