Puutarhakasvien viljely kohtaa jatkuvasti uusia haasteita: ilmastonmuutos, kasvitaudit ja resurssien niukkuus vaativat viljelijöiltä innovatiivisia ratkaisuja. Yksi lupaava teknologia satotasojen parantamiseen on nanokuplien hyödyntäminen kasteluvedessä.

Nanokuplilla tarkoitetaan useimmiten <200 nm kokoisia kuplia eli kaasumaisia onteloita vedessä, jotka sisältävät tyypillisesti ilmaa. Normaalit vesikuplat nousevat nopeasti vedessä ylöspäin ja rikkoontuvat, kun taas hydrofobiset eli vesipakoiset nanokuplat säilyttävät muotonsa huomattavasti pidempään varastoiden hapen veteen ja veden kokonaishappipitoisuus lisääntyy.

Happea veteen lisääviä yrityksiä on Euroopassa muutamia. Myös Suomesta löytyy tekniikkaa kehittävä yritys, EOD Europe, joka on tehnyt paljon yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä viljelijöiden kanssa löytääkseen ratkaisuja viljelijöiden ongelmiin.

–  Nanokuplat eivät ainoastaan lisää veden happipitoisuutta, vaan lisäksi myös kasvualustan hapekkuutta, sillä ne pidättyvät kasvualustaan, kertoo Henna Niskakoski, EOD Europen tieteellinen johtaja.

–  Lisäksi olemme kokeissa havainneet, että nanokuplien käyttö vähentää putkistojen biofilmin eli niihin kertyvän orgaanisen aineksen kertymistä. Kun biofilmi vähenee putkistoissa, saadaan lannoitteista parempi teho irti, hän jatkaa. Tippu- tai tihkusuuttimet pysyvät puhtaampina, mikä vähentää niiden puhdistustarvetta.

Kasvien resilienssi paranee happilannoituksella

Happilisäystä kasteluveteen eli happilannoitusta on tutkittu vielä melko vähän. EOD:n tutkimuksissa on havaittu, että kasvien ravinteiden käyttö on tehokkaampaa ja lannoitusmääriä voidaan vähentää jopa 10–20 %. Koska nanokuplat vähentävät veden pintajännitystä, on myös vesi helpommin kasvin käytettävissä. Tulokset tukevat maailmalla tehtyjen tutkimusten tuloksia.

– Happi parantaa kasvien ravinteiden imeytymistä ja lisää stressinsietoa. Lisäksi on saatu tuloksia siitä, että juuristomikrobien määrä lisääntyy ja kasvin yleinen hyvinvointi kohenee, mikä kasvattaa sadon määrää ja laatua, Henna lisää.

Happimäärien mittaaminen vedestä kannattaa

Ammattipuutarhat seuraavat monia asioita, mutta harvoin kasteluveden happimäärää. Vaikka Suomen veden laatu on usein erinomainen, siihen ei kannata luottaa sokeasti.

Monilla tiloilla kasteluvesi otetaan sellaisista vesilähteistä, joissa happimäärä on jo alun perin alhainen. – Lisäksi veden happimäärä alenee aina lämpötilan noustessa, ja mitä pienempi vesilähde on, sitä nopeammin vesi myös lämpenee, Henna mainitsee.

Usein kasteluveden happipitoisuus, DO (Dissolved Oxygen) on noin 5–8 mg/l. Jos kaikki muut viljelytekijät ovat kunnossa, kasvua rajoittamaton happimäärä olisi suositeltavaa olla 11–20 mg/l. Veden lämpötilan noustessa hapen liukoisuus veteen alenee nopeasti ja lisäksi taudinaiheuttajat viihtyvät paremmin lämpimässä vedessä.

Nanokuplien tuottamiseen veteen on käytettävissä useita eri menetelmiä. EOD:n käyttämä happilisäystekniikka perustuu hydrodynaamiseen prosessiin. Kyseisessä tekniikassa kaasu ja neste sekoitetaan, minkä jälkeen paineen muutos synnyttää nanokuplia. – Tämä menetelmä valittiin siksi, että se on helppo huoltaa ja se kestää hieman isompiakin partikkeleja. Halusimme tuoda viljelijöille pitkäikäisen järjestelmän, Henna kertoo.

Onko investointi nanokupliin kannattavaa?

Sauvolainen tunnelimansikanviljelijä Erno Mikkola, Kitsbölen Kotitilan isäntä, on käyttänyt happilisäystä kasteluvedessään jo lähes neljä vuotta. Näiden neljän vuoden aikana satomäärät ovat kasvaneet joka vuosi, ja mansikalle tyypilliset taudit ovat pysyneet hallinnassa. Tilalla otetaan kasteluvesi läheisestä lammesta. Kasteluveden happipitoisuus on erityisesti sään lämmetessä hyvin alhainen, alimmillaan vain 4 mg/l.  

–  Kasteluveden laatu ei ole paras mahdollinen tilallamme. Vuonna 2022 EOD:n ottaessa yhteyttä osallistuimme projektiin, jossa testattiin happilisäyksen vaikutuksia kasteluvedessä. Jo ensimmäiset tulokset olivat lupaavia, joten päätimme jatkaa kokeita tilallemme, Erno Mikkola kuvailee.

Alkuun happilisäystä tehtiin vain pienellä pinta-alalla koemielessä. Kun satomäärien havaittiin nousevan, päätettiin koealaa suurentaa ja nyt happilisäystä saavat kaikki tunnelialueet.

–  Järjestelmän käyttöönotto oli helppoa ja nyt seuraamme happipitoisuutta rutiinilla. Nyt happipitoisuus pysyy keskimäärin välillä 14–20 mg/l, Erno kertoo.

EOD:n mukaan marjatiloilla sekä kasvihuoneissa keskimääräinen sadonlisä on ollut noin 5–15 %. Viljelijät tietävät, että satotulokseen vaikuttaa aina monta tekijää. – Happilannoitus ei ole mikään ihmeidentekijä. Kuitenkin muiden kasvutekijöiden ollessa kunnossa, voidaan happilannoituksella saada samalta pinta-alalta lisää tuottavuutta. Tämä on oikeastaan hyvin ekologinenkin ratkaisu, Erno pohtii. Tilalla on myös havaittu, että tautien, kuten esimerkiksi härmän esiintyvyys on vähentynyt huomattavasti. – Kaiken kaikkiaan olemme erittäin tyytyväisiä investointiin, Erno päättää.

Teksti ja kuvat Eija Lankinen ja EOD arkisto

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu vuoden 2026 Puutarhakalenterissa

Nevalanmäen marjatilalla on viljelty marjoja jo vuodesta 2010, ja tila oli ensimmäisten joukossa aloittamassa silloista uutta viljelytekniikkaa eli tunneliviljelyä vuonna 2014. Nykyisin marjoja viljellään 2,5 hehtaarin alalla, josta 0,5 hehtaaria on vadelmaa ja loput mansikkaa. Kuluneella kaudella tilalla otettiin taas rohkeasti askel kohti uutta kehitystä ja investoitiin suomalaiseen EOD:n nanohappigeneraattoriin, Nanoboostiin.

– Olimme kuulleet nanohappilaitteesta ja sen tuomista hyödyistä, ja sen sijaan että olisimme lähteneet laajentamaan tilaa uusilla tunneleilla, päätimmekin panostaa nykyisen pinta-alan tehokkuuden parantamiseen, kertoo Teresa Majuri, Nevalanmäen marjatilan toinen omistaja. Teresa ja hänen miehensä Jyrki viljelevät mansikan lisäksi vadelmaa Kytökylässä, Haapavedellä. Marjat myydään pääosin lähialueen S- ja K-kauppoihin tukkumyyntinä, ja lisäksi tilalla on omia myyntipisteitä kaupoissa.
– Avomaaviljely lopetettiin viime vuonna, ja keskitymme ainoastaan tunneliviljelyyn. Myös kolme poikaamme osallistuvat nykyään tilan töihin, Teresa mainitsee. – Tunneleissa olosuhteita on huomattavasti enemmän mahdollista hallita verrattuna avomaaviljelyyn. Lisäksi marjojen laatu on parempi.

Ennen kuin päätös nanohappigeneraattori-investoinnista tehtiin, tilalla mitattiin kasteluveden happipitoisuus. Mittauslaite lainattiin Scheteligiltä. Kuten useilla muillakin tiloilla, happipitoisuus oli hyvin alhainen, jopa 2,5 mg/l, kun tavoite on minimissään 8 mg/l ja mieluummin korkeampikin. – Käyttämämme vesi on pohjavettä, joten se selittää alhaisen happipitoisuuden. Noin alhainen happipitoisuus näkyy varmasti kasvien terveydessä ja kasvussa, Teresa huomauttaa. – Nyt kasteluveden happipitoisuus pyritään pitämään 20 mg/l lähtötasolla. Vaikka putkistossa veden happimäärä jossain vaiheessa väheneekin, se ei mittauksissamme pudonnut alle 10 mg/l missään vaiheessa.

Satomäärät nousivat ja tuotantopanosten käyttö väheni

Nevalanmäen marjatilalla pidetään tarkkaa kirjaa eri vuosien välillä sekä tuotantopanosten määrissä että satotuloksista. – Lannoitteiden kulutus on tällä kaudella ollut noin 25 % pienempi kuin aiempina vuosina. Kasteluvettä kului vähemmän, jolla tämä ero saattaa selittyä, Teresa pohtii.

– Otimme tänä vuonna tehokkaampaan käyttöön myös erilaisia biologisia kasvunparanteita, kuten Lalstopin. Koko kasvukauden mansikkakasvustot olivat selkeästi paremmassa kasvussa, ja pystyimme vähentämään myös kasvinsuojeluaineiden käyttöä jopa kolmanneksella. Oikeastaan ainoa harmi tänä vuonna olivat ripsiäiset, joiden vuoksi jatkuvasatoisten loppukautta on hankala arvioida. Kuitenkin kokonaissato oli mansikalla tänä vuonna 10 % parempi, joillakin lajikkeilla parempikin, 20–30 %. Tällaisella sadonmäärän kasvulla nanohappilaite maksaa itsensä takaisin vuodessa, Teresa laskeskelee.

Vinkkejä nanohappi-investointia harkitseville

Tarkkuus laskelmissa on a ja o, kun harkitaan uusia investointeja. Teresa suositteleekin mittaamaan kasteluveden happipitoisuuden ja muistuttaa, että jokaisen tilan tilanne on erilainen. – Meillä kasvualustana käytetään karkeaa turvetta, ja siinä kastelumääriä on voitu vähentää nanohappiveden myötä, ainakin tämän kesän kokemusten mukaan. Toki muilla kasvualustoilla tilanne voi olla toinen, hän muistuttaa.

– Meille tämän kesän kokemukset ovat olleet positiivisia mansikan osalta, joka on tilamme pääkasvi. Vadelman osalta parempiin tuloksiin ei tänä vuonna päästy, mutta siihen saattaa olla monia syitä. Pidämme nyt kauden päätteeksi pienen hengähdystauon ja sitten ryhdymme taas pohtimaan, miten voisimme kehittää toimintaa ensi kaudelle myös nanohappiveden osalta.

Tiloilla koetoiminnan järjestäminen on haastavaa, sillä esimerkiksi kasteluveteen joko lisätään tai ei lisätä nanokuplia. – Mielestämme tällaisella tuotantotilalla pienempikin tarkkuus koetoiminnassa riittää. Olemme itse erittäin tyytyväisiä, että lähdimme tähän investointiin. On myös ekologista, että taimien koko satopotentiaali saadaan käyttöön, Teresa päättää.

Kohti entistä parempia satotasoja

Teksti ja kuvat: Eija Lankinen ja Nevalanmäen arkisto

Suomalaisen EOD:n happinanokuplaratkaisun avulla kasteluveteen saadaan kasvien hyvinvointia edistäviä ominaisuuksia. Ratkaisu vahvistaa kasvien luonnollista puolustuskykyä ja vähentää kasvinsuojeluaineiden tarvetta – näin maaperä ja vesistöt säästyvät turhalta kemikaalikuormitukselta. Samalla viljelyn kannattavuus paranee, kun satoisuus ja laatu kasvavat merkittävästi.

Johan Prinsén on Närpiössä sijaitseva kurkun- ja tomaattiviljelmä, jossa periaatteena on tehdä kaikki mahdollisimman tehokkaasti ja suurella pieteetillä. Viljelmä on monille puutarha-alan ihmisille tuttu alkuvuoden 2025 uutisista, joissa kerrottiin maailmanennätyksestä kurkun viljelyssä mitattuna kilogrammoina per neliömetri. Esimerkiksi HortiDaily-julkaisussa kerrotaan, että Hollannissa keskimääräinen sato on 70,52 kg/m², kun Oy Johan Prinsén Ab:n ennätys vuonna 2024 oli huikeat 244 kg/m².
Onko ennätystä vielä mahdollista parantaa? Tässä haastattelussa kerrotaan, mitä viljelmällä on tapahtunut viljelykaudella 2025.

Johan Prinsén Ab – vihannesviljelyä jo kolmannessa polvessa

Närpiön Piolahdessa sijaitsevalla Johan Prinsén -puutarhalla on viljelty vihanneksia jo kolmen vuosikymmenen ajan. Yritys on ollut aktiivisesti mukana viljelijäosuuskunta Närpiön Vihanneksen toiminnassa perustamisestaan saakka, ja kaikki tuotteet myydään osuuskunnan kautta.

Isä Johanin lisäksi puutarhan toiminnassa ovat mukana hänen kaksi poikaansa. Heistä Jesper Prinsén kertoo tässä haastattelussa puutarhan nykytilasta:

– Tällä hetkellä meillä on kurkun viljelyä kolmessa eri kasvihuoneessa, Jesper kertoo. – Suurin huone on rakennettu vuonna 2015, ja sen koko on 1,08 ha. Pienemmät huoneet on rakennettu vuosina 2006 ja 2023, ja niiden koot ovat 0,28 ja 0,72 ha. Kaikki kolme huonetta ovat ympärivuotisessa viljelyssä, mutta niissä on hieman erilaiset valoasennukset, Jesper lisää.

Valotekniikka tukemassa ympärivuotista viljelyä

Ympärivuotisessa viljelyssä valotus on merkittävässä roolissa, ja vähemmän sähköä kuluttavat LED-valot ovatkin käytössä myös Johan Prinsénillä. Pienemmissä kasvihuoneissa käytetään edelleen hybridivalaistusta, eli sekä vanhoja HPS-valaisimia että LED-valoja. Suurimmassa, 1,08 hehtaarin kasvihuoneessa siirryttiin tammikuussa 2025 täysin LED-valaistukseen.

– Kaikissa kurkkuhuoneissa vaihdamme kasvustot kolme kertaa vuodessa, mutta emme koskaan yhtä aikaa. Meille on tärkeää, että voimme toimittaa tuotteita jatkuvasti asiakkaillemme, Jesper korostaa.

Nanokuplista havaitut hyödyt puutarhalla

Johan Prinsénin puutarhalla on aina haluttu kehittyä ja kehittää viljelyä, ja siinä tärkeässä roolissa ovat olleet parhaat mahdolliset yhteistyökumppanit. Nanoboost-järjestelmä asennettiin tilalle elokuussa 2024.

– Kuulimme EOD:n Nanoboost-järjestelmästä Scheteligiltä, jonka kanssa olemme tehneet tiiviisti yhteistyötä jo vuosia. Halusimme investoida Nanoboostiin, koska uskomme – ja nyt olemme myös omin silmin nähneet – että happirikas vesi edesauttaa kasvien terveyttä, Jesper kertoo. – Yhteistyö Scheteligin ja EOD:n kanssa on ollut sujuvaa, eikä meillä ole ollut kummempia ongelmia tai haasteita laitteen kanssa.

”Halusimme investoida Nanoboostiin, koska uskomme – ja nyt olemme myös omin silmin nähneet – että happirikas vesi edesauttaa kasvien terveyttä” Jesper Prinsén

Talvella 2024–2025 puutarhalla esiintyi Pythium-kasvitautia, mutta Jesperin mukaan ongelmat jäivät melko vähäisiksi. He uskovat tämän johtuneen happirikkaammasta vedestä. Kasvusto on ollut terveempi ja satotasot ovat olleet nousussa viime vuosina. Lopullisia lukuja vuodelta 2025 ei kuitenkaan vielä ole saatavilla.

– Emme ole tehneet tarkempia laskelmia säästöistä tai nanokuplien vaikutuksesta. Mutta koska Nanoboostin käyttöönoton jälkeen satotaso per neliömetri on kasvanut, tullee myös kannattavuus paranemaan, Jesper arvioi.

Viljelyn kehittäminen askel kerrallaan

Puutarhan tai yrityksen kehittämisessä kannattaa välttää monia yhtäaikaisia muutoksia, jotta vaikutukset pysyvät selkeinä. Myös Prinsénillä pyritään tekemään yksi muutos kerrallaan.

– Uusimpaan, 0,72 hehtaarin kasvihuoneeseen on kuluneen vuoden sisällä tehty vain yksi muutos – Nanoboost-järjestelmän käyttöönotto. Mielestämme on tärkeää edetä yksi muutos kerrallaan, jotta voimme nähdä muutoksen vaikutukset selvemmin, Jesper toteaa. – Meillä on aikaa odottaa tuloksia, hän painottaa.

Viime kesän haastavat olosuhteet näkyivät myös Prinsénin kasvihuoneissa.

– Helleaallon aikana joitain kurkkukasveja kuoli, ja silloin meillekin tuli pieni notkahdus satotasoon. Kuitenkaan mitään katastrofia ei syntynyt, Jesper mainitsee. Hän uskookin, että happirikas vesi auttoi kasveja kestämään kuumuutta paremmin.

” kasvihuoneeseen on kuluneen vuoden sisällä tehty vain yksi muutos – Nanoboost-järjestelmän käyttöönotto. Mielestämme on tärkeää edetä yksi muutos kerrallaan, jotta voimme nähdä muutoksen vaikutukset selvemmin” Jesper Prinsén

Kohti entistä parempia satotasoja

– ”Koemme, että Nanoboost auttaa meitä saavuttamaan entistäkin paremman satotason parantuneen kasvinterveyden kautta,” toteaa Jesper yhteenvetona.

Teksti ja kuvat: Eija Lankinen ja EOD arkisto

Suomalaisen EOD:n happinanokuplaratkaisun avulla kasteluveteen saadaan kasvien hyvinvointia edistäviä ominaisuuksia. Ratkaisu vahvistaa kasvien luonnollista puolustuskykyä ja vähentää kasvinsuojeluaineiden tarvetta – näin maaperä ja vesistöt säästyvät turhalta kemikaalikuormitukselta. Samalla viljelyn kannattavuus paranee, kun satoisuus ja laatu kasvavat merkittävästi.

Tyrvännön Marja ja Vihannes Oy on vuonna 1995 perustettu yritys, jossa nykyisin viljellään mansikkaa ja vadelmaa yhteensä noin 8 hehtaarin alalla tunneleissa kotitilalla ja Lepaalla. Yrityksen viljelytoiminnasta vastaavat perustaja Jussipekka Markkanen sekä hänen tyttärensä Eeva, kun taas pääomistaja Eino Markkanen hoitaa johtamisen, myynnin ja markkinoinnin. Mansikan avomaaviljelystä luovuttiin 2022, eivätkä vihannekset enää kuulu tuotantoon.

Tyrvännön Marja ja Vihannes oli ensimmäisten yritysten joukossa aloittamassa vadelman tunneliviljelyä Suomessa. Yrityksen tavoitteena on tehdä kaikki tehokkaasti ja saada pinta-alalta kaikki mahdollinen hyöty irti ja he ovatkin panostaneet ratkaisuihin, joilla tätä tehokkuutta voidaan kehittää.

Tyrvännön Marja ja Vihannesta voidaan kutsua edelläkävijäksi monessa mielessä. Jussipekka, Eino ja Eeva vierailevat vuosittain erilaisissa puutarha-alan tapahtumissa ympäri Eurooppaa ja lisäksi he seuraavat aktiivisesti alan uusimpia uutisia.

Miksi na­no­kupla­ve­des­tä kiin­nos­tut­tiin?

– Vieraillessamme Euroopassa näyttelyissä törmäsimme nanokupliin ja niiden vaikutukseen kasteluvedessä, Jussipekka kertoo. Lisäksi Jussipekka on tutustunut aiheeseen liittyviin uutisiin esimerkiksi HortiDaily-julkaisussa, ja hän on myös seurannut muiden nanokuplia käyttävien yritysten menestymistä mielenkiinnolla.

– Kiinnostuimme tekniikasta erityisesti, koska halusimme parantaa kasteluvetemme laatua. Kotitilallamme kasteluvesi on otettu tilalle kaivetusta kastelualtaasta, ja sen happipitoisuus on ollut jopa niinkin alhainen kuin 2–3 mg/l. Tavoitehan on vähintään 11 mg/l. Lähdimme tähän investointiin tavoitteenamme vähentää kasvitaudeista aiheutuvia riskejä tuntuvasti, Jussipekka mainitsee.

Onnistunut investointi

Tyrvännön Marja ja Vihanneksen perustaja Jussipekka Markkanen on tyytyväinen nanohappiveden avulla saatuihin kasvutuloksiin.

Nanokuplien vaikutukset kasvien hyvinvointiin ja satomääriin

Yksi merkittävimmistä havainnoista kasvukauden aikana oli lehdenreunapoltteen huomattava väheneminen. – Lehdenreunapolte eli kalsiumin puutteesta johtuva tipburn on tyypillistä esimerkiksi eniten viljelemällemme mansikkalajikkeellemme Favorille. Tänä vuonna sen esiintyvyys oli huomattavasti vähäisempää ja tämä näkyi myös kasvianalyyseissa, joita tilallamme otetaan kasvukaudella joka toinen viikko. Kun juuristo voi hyvin, myös kalsiumin kulkeutuminen on parempaa, Jussipekka kuvailee. Toinen ravinteisiin liittyvä havainto oli, että tiettyjä hivenravinnelisiä ei tänä vuonna poikkeuksellisesti tarvittu.

Myös kasvitautien osalta kasvukausi oli vaihtelevista sääolo-oloista huolimatta koko ajan hallinnassa. Esimerkiksi härmää tavattiin vasta aivan loppukaudesta, ja juuristotauteja ei mansikalla havaittu oikeastaan ollenkaan.

– Vadelman kohdalla Phytophtoran aiheuttamaa juuristotautia tavattiin jonkin verran, mutta siihen vaikutti taimimateriaali. Silti niidenkään taimien kohdalla tilanne ei ollut täysin menetetty. Voi olla, että siinäkin nanokuplat auttoivat, Jussipekka pohtii.

Tilalla havaittiin myös, että mansikoiden keskikoko ja satomäärä oli suurempi. – Laskemme aina investoinnit tarkkaan ja jo 2 % lisäys sadossa on riittävä kattamaan investoinnin nanokuplalaitteeseen. Ensimmäisen kesän kokemusten perusteella voidaan sanoa, että investointi oli onnistunut, Jussipekka kertoo.

Huomioonotettavia asioita nanokuplainvestointia pohtiville

Tyrvännön Marja ja Vihannes päätyi kotimaiseen toimittajaan valitessaan nanokuplalaitetta. –

”Meille oli tärkeää, että laitteisto on mahdollisimman helppo huoltaa ja että saamme huoltotukea tarvittaessa Suomesta. Suosittelen myös hankkimaan laitteeseen lisäosana DO-anturoinnin, jolla veden happipitoisuutta voidaan tarkemmin kontrolloida välisäiliössä,” Jussipekka toteaa.

On hyvä muistaa, että vaikka happilisäyksestä kasteluveteen on saatu hyviä kokemuksia, ei sillä voida korjata varsinaisia viljelyvirheitä. Viljelytaitoa ei voi korostaa liikaa. Nanokuplien avulla voidaan parantaa jo olemassa olevia olosuhteita, mutta jos muut asiat eivät ole kunnossa, nanokuplilla ei pystytä niitä taikomaan paremmiksi. – Jos tilalla on muutoin viljelytekniikka kunnossa, happilannoituksella voidaan saada vielä lisää tehokkuutta tuotantoon, Jussipekka päättää.

Teksti ja kuvat: Eija Lankinen

Suomalaisen EOD:n happinanokuplaratkaisun avulla kasteluveteen saadaan kasvien hyvinvointia edistäviä ominaisuuksia. Ratkaisu vahvistaa kasvien luonnollista puolustuskykyä ja vähentää kasvinsuojeluaineiden tarvetta – näin maaperä ja vesistöt säästyvät turhalta kemikaalikuormitukselta. Samalla viljelyn kannattavuus paranee, kun satoisuus ja laatu kasvavat merkittävästi.

Miten tämä tehokas innovaatio voi parantaa kasvien kasvua ja tuottavuutta? EOD:n kehittämä happinanokuplaratkaisu tuo kasveille enemmän happea ja paremmat kasvuolosuhteet – tuloksena terveemmät kasvit ja paremmat sadot!

Tällä videolla kuulet viljelijöiden kokemuksia, tutkimusasiantuntijoiden näkemyksiä ja teknologian kehittäjien taustatietoa siitä, miten happinanokuplat voivat mullistaa kasvintuotannon. Teknologia on validoitu EIP AGRI -hankkeen puitteissa ja sen hyödyt ulottuvat monille eri osa-alueille.

Katso video ja ota selvää, miten happinanokuplat voivat tehostaa myös sinun viljelyäsi!

Maa- ja metsätalouslehti kirjoittaa laajassa artikkelissa kuinka maatalouden alkutuotanto ja yritystoiminta tarvitsee uusia teknologisia ja digitaalisia ratkaisuja kilpailukykynsä turvaamiseen. Nyt käynnissä olevan “Maatalouden alkutuotannon tehostaminen ja turvaaminen uuden nanokuplateknologian avulla” -EIP hankkeen aikana kehitetyn teknologian toimivuutta ja soveltuvuutta on tutkittu käytännössä hankkeessa mukana olevien alkutuotannon yritysten kanssa, joka on osoittanut teknologian tarjoamat hyödyt viljelijöille.

Nanokuplateknologialle on ladattu suuria odotuksia maataloudessa | Yritysmaailma (yritma.fi)

Hortidailin artikkeli valottaa Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) NABLE-hankkeen tutkimuksen tuloksia, jotka paljastavat happi-nanokuplaveden potentiaalin kasvihuonetuotannossa. Tutkimushankkeessa korostuu kasteluveden hapen seurannan tärkeys optimaalisten tulosten saavuttamiseksi.

Happi-nanokuplavedellä on lukuisia etuja kasvien kasvulle, terveydelle ja tuottavuudelle. Sen avulla voidaan vähentää kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden tarvetta, mikä edistää ympäristöystävällisempää viljelyä. Tutkimus osoitti myös, että nanohappivedellä kastellut kasvit kestävät stressitilanteita paremmin ja tuottavat tasalaatuisempaa satoa.

Uusi innovatiivinen Nanoboost®-laite erottuu erinomaisella suorituskyvyllään ja käyttäjäystävällisyydellään. Sen automaattinen säätöjärjestelmä takaa optimaalisen hapen annostelun jokaisessa viljely-ympäristössä, mikä tekee siitä ensiluokkaisen vaihtoehdon kasvihuoneviljelijöille, jotka haluavat hyödyntää uusinta tekniikkaa kasvihuoneviljelyprosessissaan.

Lue Hortidailin artikkeli täältä.

Scheteligin tuote-edustus laajenee Nanoboost® happi-nanokuplageneraattorilla vuoden 2024 alussa. Elintarvikkeiden tuotannon tehokkuuden edistämiseksi tulevaisuudessa tarvitaan uusia kestäviä ratkaisuja. Tämän uuden teknologian ja Nanoboost®-laitteen avulla pystytään vahvistamaan kasvien luonnollisia puolustautumis- ja menestymismekanismeja, siis ennalta ehkäisemään kasvitauteja sekä tarjoamaan viljelijöille ratkaisu tuottavampaan tuotantoon boostaamalla kasvua.

Schetelig Oy:llä on vuosikymmenien kokemus viljelytekniikan toimittajana ja tämän pitkän kokemuksen ja laajan tuotevalikoiman ansiosta yritys pystyy tarjoamaan alan parasta palvelua. Scheteligin toiminta perustuu laatutuotteisiin ja varmoihin toimituksiin sekä huolto-, korjaus- ja neuvontapalveluun. Schetelig edustaa johtavia viljelytekniikan toimittajia, kuten NETAFIM kastelujärjestelmiä ja PRIVAa, jonka tietokoneohjattuja viljelyolosuhteiden hallintajärjestelmiä käytetään lähes kaikissa maailman vaativimmissa kohteissa.

Agri-INNO-palkinto annettiin yritykselle, joka on kehittänyt innovaation, joka tuo maataloustoimialalle positiivista imagoa ja josta voi kehittyä kansainvälisestikin merkittävä tuote 💡
Nanoboost-laitteen avulla parannetaan kasteluveden happipitoisuutta, jonka avulla parannetaan kasviterveyttä ja saadaan kasvikset kasvamaan.
Lisää aiheesta Maaseutuverkoston sivuilta.
YLE Pirkanmaan uutiset; Nanohapetus auttaa saamaan parempia satoja
Voittajan tunnelmia

Maatalouden vallankumous on alkanut ja me olemme siinä mukana! Kolmipäiväisillä VertiFarm- messuilla on esillä Next Level Farming ja New Food Systems- innovatiivisia ratkaisuja ja uutta teknologiaa. Tule mukaan ja vieraile osastollamme 4.B20e!