Happea tarvitaan monien kasville elintärkeiden fysiologisten prosessien käynnistymisessä, minkä vuoksi juuriston alhaista happipitoisuutta voidaan pitää kasvua rajoittavana tekijänä. Hapen määrä kasvualustassa määrittää sen, mihin suuntaan juuret kasvavat ja miten niiden aineenvaihdunta toimii. Riittämätön happipitoisuus vähentää kasvien veden kulutusta, hidastaa niiden kasvua, heikentää satoisuutta, ja aiheuttaa lakastumista. Myös esimerkiksi ylikastelun aiheuttaman kasvien vioittumisen tai kuoleman on todettu olevan seurausta hapen puutostilasta juuristossa.
Erilaiset metaboliset prosessit, joilla on suora ja välitön vaikutus sekä juurten että versojen ja siten koko kasvin kehitykselle, tarvitsevat happea. Kasvit eivät kuitenkaan ole ainoita, joille riittävä happipitoisuus on terveen kasvun ja kehityksen edellytys. Mikro-organismit kilpailevat kasvien juurten kanssa niitä ympäröivästä hapesta.
Jotta kasvit voivat saavuttaa täyden kasvupotentiaalinsa, täytyy juurivyöhykkeelle varmistaa sekä kasville että juuristomikrobeille riittävä happipitoisuus. Alhainen happipitoisuus suosii haitallisten maavälitteisten mikrobien kasvua ja ohjaa kasvit hyödyntämään anaerobista energia-aineenvaihduntaprosessia, jossa vapautuu etanolia. Etanoli houkuttelee taudinaiheuttajia puoleensa ja se myös altistaa kasvit infektioille.
