Tyrvännön Marja ja Vihannes Oy on vuonna 1995 perustettu yritys, jossa nykyisin viljellään mansikkaa ja vadelmaa yhteensä noin 8 hehtaarin alalla tunneleissa kotitilalla ja Lepaalla. Yrityksen viljelytoiminnasta vastaavat perustaja Jussipekka Markkanen sekä hänen tyttärensä Eeva, kun taas pääomistaja Eino Markkanen hoitaa johtamisen, myynnin ja markkinoinnin. Mansikan avomaaviljelystä luovuttiin 2022, eivätkä vihannekset enää kuulu tuotantoon.
Tyrvännön Marja ja Vihannes oli ensimmäisten yritysten joukossa aloittamassa vadelman tunneliviljelyä Suomessa. Yrityksen tavoitteena on tehdä kaikki tehokkaasti ja saada pinta-alalta kaikki mahdollinen hyöty irti ja he ovatkin panostaneet ratkaisuihin, joilla tätä tehokkuutta voidaan kehittää.
Tyrvännön Marja ja Vihannesta voidaan kutsua edelläkävijäksi monessa mielessä. Jussipekka, Eino ja Eeva vierailevat vuosittain erilaisissa puutarha-alan tapahtumissa ympäri Eurooppaa ja lisäksi he seuraavat aktiivisesti alan uusimpia uutisia.
Miksi nanokuplavedestä kiinnostuttiin?
– Vieraillessamme Euroopassa näyttelyissä törmäsimme nanokupliin ja niiden vaikutukseen kasteluvedessä, Jussipekka kertoo. Lisäksi Jussipekka on tutustunut aiheeseen liittyviin uutisiin esimerkiksi HortiDaily-julkaisussa, ja hän on myös seurannut muiden nanokuplia käyttävien yritysten menestymistä mielenkiinnolla.
– Kiinnostuimme tekniikasta erityisesti, koska halusimme parantaa kasteluvetemme laatua. Kotitilallamme kasteluvesi on otettu tilalle kaivetusta kastelualtaasta, ja sen happipitoisuus on ollut jopa niinkin alhainen kuin 2–3 mg/l. Tavoitehan on vähintään 11 mg/l. Lähdimme tähän investointiin tavoitteenamme vähentää kasvitaudeista aiheutuvia riskejä tuntuvasti, Jussipekka mainitsee.
Onnistunut investointi
Tyrvännön Marja ja Vihanneksen perustaja Jussipekka Markkanen on tyytyväinen nanohappiveden avulla saatuihin kasvutuloksiin.
Nanokuplien vaikutukset kasvien hyvinvointiin ja satomääriin
Yksi merkittävimmistä havainnoista kasvukauden aikana oli lehdenreunapoltteen huomattava väheneminen. – Lehdenreunapolte eli kalsiumin puutteesta johtuva tipburn on tyypillistä esimerkiksi eniten viljelemällemme mansikkalajikkeellemme Favorille. Tänä vuonna sen esiintyvyys oli huomattavasti vähäisempää ja tämä näkyi myös kasvianalyyseissa, joita tilallamme otetaan kasvukaudella joka toinen viikko. Kun juuristo voi hyvin, myös kalsiumin kulkeutuminen on parempaa, Jussipekka kuvailee. Toinen ravinteisiin liittyvä havainto oli, että tiettyjä hivenravinnelisiä ei tänä vuonna poikkeuksellisesti tarvittu.
Myös kasvitautien osalta kasvukausi oli vaihtelevista sääolo-oloista huolimatta koko ajan hallinnassa. Esimerkiksi härmää tavattiin vasta aivan loppukaudesta, ja juuristotauteja ei mansikalla havaittu oikeastaan ollenkaan.
– Vadelman kohdalla Phytophtoran aiheuttamaa juuristotautia tavattiin jonkin verran, mutta siihen vaikutti taimimateriaali. Silti niidenkään taimien kohdalla tilanne ei ollut täysin menetetty. Voi olla, että siinäkin nanokuplat auttoivat, Jussipekka pohtii.
Tilalla havaittiin myös, että mansikoiden keskikoko ja satomäärä oli suurempi. – Laskemme aina investoinnit tarkkaan ja jo 2 % lisäys sadossa on riittävä kattamaan investoinnin nanokuplalaitteeseen. Ensimmäisen kesän kokemusten perusteella voidaan sanoa, että investointi oli onnistunut, Jussipekka kertoo.
Huomioonotettavia asioita nanokuplainvestointia pohtiville
Tyrvännön Marja ja Vihannes päätyi kotimaiseen toimittajaan valitessaan nanokuplalaitetta. –
”Meille oli tärkeää, että laitteisto on mahdollisimman helppo huoltaa ja että saamme huoltotukea tarvittaessa Suomesta. Suosittelen myös hankkimaan laitteeseen lisäosana DO-anturoinnin, jolla veden happipitoisuutta voidaan tarkemmin kontrolloida välisäiliössä,” Jussipekka toteaa.
On hyvä muistaa, että vaikka happilisäyksestä kasteluveteen on saatu hyviä kokemuksia, ei sillä voida korjata varsinaisia viljelyvirheitä. Viljelytaitoa ei voi korostaa liikaa. Nanokuplien avulla voidaan parantaa jo olemassa olevia olosuhteita, mutta jos muut asiat eivät ole kunnossa, nanokuplilla ei pystytä niitä taikomaan paremmiksi. – Jos tilalla on muutoin viljelytekniikka kunnossa, happilannoituksella voidaan saada vielä lisää tehokkuutta tuotantoon, Jussipekka päättää.
Teksti ja kuvat: Eija Lankinen
Suomalaisen EOD:n happinanokuplaratkaisun avulla kasteluveteen saadaan kasvien hyvinvointia edistäviä ominaisuuksia. Ratkaisu vahvistaa kasvien luonnollista puolustuskykyä ja vähentää kasvinsuojeluaineiden tarvetta – näin maaperä ja vesistöt säästyvät turhalta kemikaalikuormitukselta. Samalla viljelyn kannattavuus paranee, kun satoisuus ja laatu kasvavat merkittävästi.
