Teksti: Henna Niskakoski, Tieteellinen johtaja, EOD Oy
Kitsbölen kotitilalla ollaan avoimia ja halukkaita kokeilemaan uusia viljelytekniikoita. Tila on jo toimintansa alusta asti toiminut ilman torjunta-aineita tukeutuen ainoastaan biologiseen torjuntaan. Kuullessaan EOD:n hapenlisäystekniikasta, Erno kiinnostui heti. Kitsbölen Kotitila onkin EOD:n ensimmäinen kauppapuutarha-asiakas jo vuodesta 2022.
”Koko ajan kasvinsuojeluaineiden teho heikkenee ja niitä poistetaan markkinoilta. Ehkä tärkein ajatuksemme happinanokuplatekniikan käyttöönottopäätöksen taustalla oli se, että pystymme vahvistamaan tuotantoamme pelkillä biologisilla toimilla. Haluamme osata tämän homman ilman suojeluaineita sitten kun tämä on niin sanotusti totaalisesti vihreää siirtymää”, kertoo Erno Kitsbölen tilan päätöksestä tutustua uuteen hapetustekniseen ratkaisuun.
Suomalaiset kuluttajat ovat yhä tietoisempia ja haluavat syödä torjunta-aineettomasti kasvatettuja tuotteita. Suomalaiset marjat, hedelmät ja vihannekset sijoittuvatkin lähtökohtaisesti maailman puhtaimpien joukkoon, mutta uusia kestäviä keinoja tullaan tarvitsemaan satoisuuden ja kasvituotannon kannattavuuden parantamiseksi. Pelkkiin biologisiin viljelymenetelmiin tukeutuminen ei ole läpihuutojuttu, vaan siinä täytyy osata ennakoida.
Ernolla on tuntuma, että erityisesti kasvitaudit pääsevät nostamaan päätään kasvuolosuhteiden ollessa epätasapainossa, ja happilisäyksellä voidaan edistää tasapainon löytymistä. ”Ennen kasteluveden happilisäystä harmaahome ja härmä saattoivat viedä jopa 30 % mansikkasadosta. Nyt härmä on lähes tiessään ja harmaahometta esiintyy pääosin vasta syksymmällä, kun kelit viilenevät ja ilmankosteus on jatkuvasti korkea. Silloin alkaa jo muutenkin olla kelien puolesta aika pistää sesonki pakettiin”, Erno kommentoi ja jatkaa: ”Joka syksy aina mietitään jälkikäteen, että mikä tänä vuonna meni pieleen. Hapen lisäyksen myötä murheenaiheita on merkittävästi vähemmän ja hehtaarituotto on kasvanut vuosi vuodelta, vaikka hyönteisten tuhoja happilannoitus ei pystykään estämään. Aina pitää olla jotain pientä murhetta, mutta nyt joka kesä on hyvä kesä.”
Happilannoituksella on koettu olevan myös muita käytännön työtä helpottavia vaikutuksia ja stressitekijöiden vaikutus satoon on vähäisempää. Elina kertoo, että happi antaa muun muassa ylikastelun mitoittamiseen hieman lisää joustoa: “Ylikastelun ajatus on se, että saadaan ylimääräiset lannoitteet pois kasvualustasta. Jos kuitenkin kastellaan liikaa, juuriston kasvuolosuhteet saattavat herkästi mennä hapettomiksi, jolloin happilisäys takaa sen, että kasvilla on hyvän kasvun edellytykset, eikä ylikastelun riskit ole niin suuret.”
Happinanokuplatekniikka otettiin käyttöön Kitsbölen Kotitilalla EIP-yhteistyöhankkeen myötä vuonna 2022, jonka veturina toimi Satakunnan Ammattikorkeakoulu. Hankkeen alussa vuoden 2022 satokaudella happinanokuplia kasteluveden mukana sai vain muutama mansikkarivi, kun kolmantena tutkimusvuonna 2024 vain muutama verrokkirivi jäi ilman happinanokuplia. Kesästä 2025 alkaen happilannoitusta ovat saaneet kaikki rivit läpi sesongin jokaisen kastelun.
Mansikoita viljellään tunneleissa kahdessa kerroksessa kasvusäkeissä, joissa on nyt useampana vuonna käytetty turpeen seassa sammalta ja puukuitua noin 30 %. ”Kahdessa kerroksessa viljely lisää tuotantopinta-alan tuotantotehokkuutta, vaikka alakourun taimet tuottavatkin vielä keskimäärin 25 % vähemmän satoa kuin yläkourun taimet, koska ne mm. saavat vähemmän valoa ja kasvavat lähempänä maan pintaa korkeammassa ilmankosteudessa. Suunta on oikea, mutta tulosta on vielä mahdollista parantaa olosuhteita optimoimalla erityisesti alakouruissa”, Elina kertoo.
Vuodesta 2022 alkaen mansikkasatoa on saatu lisättyä joka vuosi. Vuonna 2025, kun kaikki mansikat saivat happinanokuplitettua kasteluvettä, on sadon määrä lisääntynyt 40 % verrattuna vuoteen 2022. Happilannoituksen myötä saatu merkittävä tuotannon lisäys vahvistaa biologisin menetelmin tuotetun ja jatkuvasatoisen tunnelimansikan tuotannon kannattavuutta sekä kannustaa täyttämään niin asiakkaiden kuin Vihreän siirtymänkin vaatimukset puhtaan ruoan tuotannolle. Erno uskoo vahvan kasvun jatkuvan ja miettii jo tulevaa kautta. ”Vuonna 2025 tuotimme 53 tuhatta kiloa mansikkaa hehtaarilta, ensi vuonna tavoitteemme on saavuttaa 60 tuhannen kilon hehtaarituotto”, hän arvioi.
Erno ja Elina jakavat mielellään happilannoituskokemustaan ja heiltä voi kysyä käytännön vinkkejä, mikäli harkitset EOD happinanokuplatekniikan hyödyntämistä omalla tilallasi. ”Keskusteluista muiden viljelijöiden kanssa voi itsekin oppia aina jotain uutta”, Elina kommentoi kiinnostustaan jakaa viljelytietouttaan. Jätä meille viesti yhteydenottolomakkeella, niin välitämme Kitsbölen Kotitilan yhteystiedot.
Kuvat: Kitsbölen Kotitilan arkisto
