Nevalanmäen marjatilalla on viljelty marjoja jo vuodesta 2010, ja tila oli ensimmäisten joukossa aloittamassa silloista uutta viljelytekniikkaa eli tunneliviljelyä vuonna 2014. Nykyisin marjoja viljellään 2,5 hehtaarin alalla, josta 0,5 hehtaaria on vadelmaa ja loput mansikkaa. Kuluneella kaudella tilalla otettiin taas rohkeasti askel kohti uutta kehitystä ja investoitiin suomalaiseen EOD:n nanohappigeneraattoriin, Nanoboostiin.
– Olimme kuulleet nanohappilaitteesta ja sen tuomista hyödyistä, ja sen sijaan että olisimme lähteneet laajentamaan tilaa uusilla tunneleilla, päätimmekin panostaa nykyisen pinta-alan tehokkuuden parantamiseen, kertoo Teresa Majuri, Nevalanmäen marjatilan toinen omistaja. Teresa ja hänen miehensä Jyrki viljelevät mansikan lisäksi vadelmaa Kytökylässä, Haapavedellä. Marjat myydään pääosin lähialueen S- ja K-kauppoihin tukkumyyntinä, ja lisäksi tilalla on omia myyntipisteitä kaupoissa.
– Avomaaviljely lopetettiin viime vuonna, ja keskitymme ainoastaan tunneliviljelyyn. Myös kolme poikaamme osallistuvat nykyään tilan töihin, Teresa mainitsee. – Tunneleissa olosuhteita on huomattavasti enemmän mahdollista hallita verrattuna avomaaviljelyyn. Lisäksi marjojen laatu on parempi.
Ennen kuin päätös nanohappigeneraattori-investoinnista tehtiin, tilalla mitattiin kasteluveden happipitoisuus. Mittauslaite lainattiin Scheteligiltä. Kuten useilla muillakin tiloilla, happipitoisuus oli hyvin alhainen, jopa 2,5 mg/l, kun tavoite on minimissään 8 mg/l ja mieluummin korkeampikin. – Käyttämämme vesi on pohjavettä, joten se selittää alhaisen happipitoisuuden. Noin alhainen happipitoisuus näkyy varmasti kasvien terveydessä ja kasvussa, Teresa huomauttaa. – Nyt kasteluveden happipitoisuus pyritään pitämään 20 mg/l lähtötasolla. Vaikka putkistossa veden happimäärä jossain vaiheessa väheneekin, se ei mittauksissamme pudonnut alle 10 mg/l missään vaiheessa.
Satomäärät nousivat ja tuotantopanosten käyttö väheni
Nevalanmäen marjatilalla pidetään tarkkaa kirjaa eri vuosien välillä sekä tuotantopanosten määrissä että satotuloksista. – Lannoitteiden kulutus on tällä kaudella ollut noin 25 % pienempi kuin aiempina vuosina. Kasteluvettä kului vähemmän, jolla tämä ero saattaa selittyä, Teresa pohtii.
– Otimme tänä vuonna tehokkaampaan käyttöön myös erilaisia biologisia kasvunparanteita, kuten Lalstopin. Koko kasvukauden mansikkakasvustot olivat selkeästi paremmassa kasvussa, ja pystyimme vähentämään myös kasvinsuojeluaineiden käyttöä jopa kolmanneksella. Oikeastaan ainoa harmi tänä vuonna olivat ripsiäiset, joiden vuoksi jatkuvasatoisten loppukautta on hankala arvioida. Kuitenkin kokonaissato oli mansikalla tänä vuonna 10 % parempi, joillakin lajikkeilla parempikin, 20–30 %. Tällaisella sadonmäärän kasvulla nanohappilaite maksaa itsensä takaisin vuodessa, Teresa laskeskelee.
Vinkkejä nanohappi-investointia harkitseville
Tarkkuus laskelmissa on a ja o, kun harkitaan uusia investointeja. Teresa suositteleekin mittaamaan kasteluveden happipitoisuuden ja muistuttaa, että jokaisen tilan tilanne on erilainen. – Meillä kasvualustana käytetään karkeaa turvetta, ja siinä kastelumääriä on voitu vähentää nanohappiveden myötä, ainakin tämän kesän kokemusten mukaan. Toki muilla kasvualustoilla tilanne voi olla toinen, hän muistuttaa.
– Meille tämän kesän kokemukset ovat olleet positiivisia mansikan osalta, joka on tilamme pääkasvi. Vadelman osalta parempiin tuloksiin ei tänä vuonna päästy, mutta siihen saattaa olla monia syitä. Pidämme nyt kauden päätteeksi pienen hengähdystauon ja sitten ryhdymme taas pohtimaan, miten voisimme kehittää toimintaa ensi kaudelle myös nanohappiveden osalta.
Tiloilla koetoiminnan järjestäminen on haastavaa, sillä esimerkiksi kasteluveteen joko lisätään tai ei lisätä nanokuplia. – Mielestämme tällaisella tuotantotilalla pienempikin tarkkuus koetoiminnassa riittää. Olemme itse erittäin tyytyväisiä, että lähdimme tähän investointiin. On myös ekologista, että taimien koko satopotentiaali saadaan käyttöön, Teresa päättää.
Kohti entistä parempia satotasoja
Teksti ja kuvat: Eija Lankinen ja Nevalanmäen arkisto
Suomalaisen EOD:n happinanokuplaratkaisun avulla kasteluveteen saadaan kasvien hyvinvointia edistäviä ominaisuuksia. Ratkaisu vahvistaa kasvien luonnollista puolustuskykyä ja vähentää kasvinsuojeluaineiden tarvetta – näin maaperä ja vesistöt säästyvät turhalta kemikaalikuormitukselta. Samalla viljelyn kannattavuus paranee, kun satoisuus ja laatu kasvavat merkittävästi.
